AsiatHalki

Oikeus elämään ry:n järjestämässä Muistamme-tapahtumassa sytytet tiin Eduskuntatalon portaille yhtä monta kynttilää kuin Suomessa tehtiin abortteja vuonna 2024 .     Elämän puolesta -järjestö Oikeus elämään ry järjest i lauantaina 21.3.2026 tapahtuman, jossa Eduskuntatalon portaille sytytetään 8 645 kynttilää.   Oikeus elämään ry:n järjestämässä Muistamme-tapahtumassa sytytet tiin Eduskuntatalon portaille yhtä monta kynttilää kuin Suomessa tehtiin abortteja vuonna 2024 . Kynttilöiden lukumäärä on näin ollen 8 645. – Kynttilät sytytetään näiden lasten muistamiseksi. Tapahtuma antaa myös äänen vaietulle surulle, jota monet ovat kokeneet abortin jälkeen. Tarkoituksena on lisäksi tehdä näkyväksi Suomessa tehtyjen aborttien suuri määrä, toteaa tapahtuman organisoija Johannes Laitinen . Kynttilöiden sytyttämisen yhteydessä järjestet tiin hengellinen tilaisuus Helsingin Luther-kirkolla kävelymatkan päässä Eduskuntatalolta. Hengellisen tilaisuuden...

Tampere on edelleen Suomen vetovoimaisin kaupunki. Kuopio on kuitenkin jatkanut nousuaan, ja se on jo lähes saavuttanut Tampereen. Vicente Serra / Kuopion kaupunki   Reputation and Trust Analyticsin Vetovoima&Pitovoima 2026 -tutkimus kertoo, että Tampere on edelleen Suomen vetovoimaisin kaupunki. Kuopio on kuitenkin jatkanut nousuaan, ja se on jo lähes saavuttanut Tampereen. Suurimman mainenousun tämänvuotisessa tutkimuksessa teki Turku . Tiedot ovat julkaisuvapaita 20.3.2026. Reputation and Trust Analyticsin Vetovoima&Pitovoima 2026 -tutkimuksessa mitattiin Suomen suurimpien kaupunkien aluemainetta ja vetovoimaa potentiaalisten asukkaiden keskuudessa ja aluemainetta sekä pitovoimaa omien asukkaiden keskuudessa. Tampere on pitänyt vetovoimaisimman kaupungin kärkipaikkaa koko tutkimushistorian ajan, vuodesta 2020, mutta Kuopio on noussut yhä lähemmäs sitä. Tänä vuonna Tampereen aluemaineluku on 3,81 ja Kuopion 3,76 tutkimusasteikolla 1–5. ”Välimatka Ta...

Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi, joita ovat opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen . Kuva: Kuntaliitto   Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi:  1.     opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen,  2.     opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja  3.     etäyhteyksiä hyödyntävä opetus . – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella...

Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.   Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.   Tuore Etla-tutkimus varoittaa,...

Nuorten pessimismi maailman tulevaisuuden suhteen on Nuorisobarometrin mukaan lisääntynyt.   Työllistyminen on nuorten ykköshuolenaihe, kertoo tuore, nuorten kokemia paineita ja heihin kohdistuvia odotuksia tarkasteleva vuoden 2025 Nuorisobarometri.   Nuorista 70 prosenttia kertoi kokevansa paineita työn saamisesta ja yhdeksästä kysytystä paineiden aiheuttajasta se oli useimmin mainittu. Lisäksi 50 prosenttia kertoi kokevansa työn saamisesta epävarmuutta ja turvattomuutta.   “Nuorisobarometri syntyi aikoinaan reaktiona 90-luvun lamaan ja huoleen siitä, haluavatko nuoret enää tehdä töitä. Uusin Nuorisobarometri toistaa aiempien barometrien viestiä, että töiden tekeminen on nuorille tärkeä tapa kiinnittyä yhteiskuntaan”, toteaa Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen.   Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025 (toim. Sofia Laine & Konsta Happonen ) on toteutettu ensimmäistä kertaa pelkkänä verkkokyselynä aiempien puh...