Tekstit

Kokoomuksen Fagerström sallisi henkilökohtaisen konkurssin

Kuva
Kokoomuksen kansanedustaja Noora Fagerströmin mukaan Suomi tarvitsee henkilökohtaisen konkurssin kaltaisen menettelyn, joka katkaisee kohtuuttoman pitkän velkavankeuden mutta estää väärinkäytökset. Kuva: Tuomas Stöckel   Kokoomus haluaa uudistaa Suomen maksukyvyttömyyslainsäädäntöä niin, että rehellisesti epäonnistuneella yrittäjällä tai ylivelkaantuneella ihmisellä olisi mahdollisuus aitoon uuteen alkuun. Kokoomuksen kansanedustaja Noora Fagerströmin mukaan Suomi tarvitsee henkilökohtaisen konkurssin kaltaisen menettelyn, joka katkaisee kohtuuttoman pitkän velkavankeuden mutta estää väärinkäytökset.   – Suomessa puhutaan paljon yrittäjyyden arvostuksesta, mutta liian usein epäonnistuminen voi tarkoittaa vuosien tai jopa vuosikymmenten henkilökohtaista velkataakkaa. Se ei ole toimivan markkinatalouden eikä inhimillisen oikeudenmukaisuuden mukaista. Rehellisesti kaatuneelle on annettava mahdollisuus nousta uudelleen, Fagerström sanoo. Tällä hetkellä ylivelk...

Ylen päätoimittaja Panu Pokkinen menehtynyt

Kuva
Panu Pokkinen   Pokkinen menehtyi sydänpysähdyksen seurauksena sairaalassa Helsingissä 8.7.2026.   Yle Uutiset ja urheilu -yksikön johtaja ja vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen on menehtynyt. Pokkisen sydän pysähtyi yllättäen juoksulenkillä lomamatkalla Lissabonissa kesäkuun alussa. Hän oli kolme viikkoa sairaalahoidossa Lissabonissa, minkä jälkeen hänet siirrettiin jatkotutkimuksiin Suomeen . Pokkinen oli toipumassa tapahtuneesta hyvää vauhtia, mutta sai äkillisen uuden sydänpysähdyksen sairaalassa Helsingissä viime viikolla. Pokkinen menehtyi 8.7. Hän oli 49-vuotias. “Olemme todella järkyttyneitä ja surullisia tapahtuneesta. Ajatuksemme ovat ennen kaikkea Panun läheisten luona: otamme osaa Panun perheen ja muiden läheisten suureen suruun. Tämä on tietysti järkytys myös koko työyhteisölle, jolle tarjoamme kaiken mahdollisen avun. Menetimme upean ihmisen ja rakkaan kollegan”, sanoo Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten .     Pokki...

Suomi vajosi kilpailukykyvertailussa

Kuva
Suomi sijoittui tänä vuonna sijalle 19 IMD :n kilpailukykyä mittaavassa 70 maan kansainvälisessä vertailussa . Suomen sijoitus putosi viime vuodesta peräti viisi sijaa. Suomen sijoituksen pudotus edellisvuodesta on suurin sitten vuoden 2010.   Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore , toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi . Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa. Suomi sijoittui tänä vuonna sijalle 19 IMD:n kilpailukykyä mittaavassa 70 maan kansainvälisessä vertailussa. Suomen sijoitus putosi viime vuodesta peräti viisi sijaa. Suomen sijoituksen pudotus edellisvuodesta on suurin sitten vuoden 2010. ...

Pienpakettien tullimaksu tervetullut ratkaisu

Kuva
Päätös on oikea askel kohti reilumpaa kilpailua. Halpatuotteita myyvät kiinalaiset verkkokaupat ovat hyötyneet järjestelmästä, joka antaa heille epäreilua kilpailuetua, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola . Kuva: Liisa Takala   Keskuskauppakamarin mukaan on erinomaista, että alle 150 euron arvoisista pienpaketeista on maksettava tullimaksu heinäkuun alusta alkaen. Aikaisemmin alle 150 euron arvoisista pienpaketeista ei ole tarvinnut maksaa tullimaksua. Heinäkuun alusta alkaen tullimaksu on kolme euroa lähetyksen jokaisesta tavaraerästä. Muutos korjaa Keskuskauppakamarin mukaan pitkään jatkunutta kilpailuvääristymää kiinalaisten ja eurooppalaisten verkkokauppojen välillä.   Uusi tullimaksu otetaan käyttöön koko EU:n alueella halpatuontilähetysten hillitsemiseksi. Tullin arvion mukaan Suomeen saapui viime vuonna noin 50 miljoonaa alle 150 euron arvoista pakettia kolmansien maiden verkkokaupoista. Määrä on kasvanut nopeasti, ja valtaosa ...

Suomelle tiekartta tekoälyn hyödyntämiseksi

Kuva
Tekoäly voi olla Suomelle Nokian jälkeisen ajan suurin kasvun mahdollisuus , sanoo kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasi . Kuva: Mikko Mäntyniemi   Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi tekoälyraportin, jossa esitetään kymmenen konkreettista poliittista päätöstä ja sadan päivän toimeenpano-ohjelma Suomen nostamiseksi tekoälyn kärkimaaksi.   Raportin valmistelua johtanut kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasi muistuttaa, että tekoäly ei ole enää yksittäinen teknologiahanke, vaan koko Suomen talouden ja hyvinvointivaltion tulevaisuutta määrittävä kysymys. – Tekoäly voi olla Suomelle Nokian jälkeisen ajan suurin kasvun mahdollisuus. Meillä on puhdasta energiaa, maailmanluokan laskentakapasiteettia, korkeatasoista tutkimusta ja ainutlaatuista dataa. Jos emme tee oikeita päätöksiä nyt, vaarana on, että menetämme mahdollisuuden ja joudumme silti kohtaamaan tekoälyn riskit, Paasi sanoo. Raportti perustuu 24 asiantuntijan kuulemiseen sekä laajaan tutkimus- ja ka...

Kirjailija Eeva Kilpi on kuollut

Kuva
Eeva Kilpi . Kuva: Hanna Weselius   Eeva Kilpi nukkui rauhallisesti pois valoisana kesäyönä 27. kesäkuuta 2026. Hän kuoli 98-vuotiaana Tapiolassa, jossa hän asui 1960-luvun lopulta lähtien. Hän syntyi 18. helmikuuta 1928 Hiitolassa, Suomen aikaisessa Laatokan Karjalassa.   Eeva Kilven laaja tuotanto kattaa rakastettuja runo- ja novellikokoelmia, romaaneja ja omaelämäkerrallisia muistelmateoksia. Hän sai teoksistaan lukuisia palkintoja kuten Valtion kirjallisuuspalkinnon teoksistaan Rakkauden ja kuoleman pöytä  (1968), Häätanhu (1974) ja Elämän evakkona (1984) ja Runeberg-palkinnon muistelmateoksestaan Talvisodan aika (1990). Monet hänet 1970-luvulla ilmestyneistä teoksistaan kuten Naisen päiväkirja, Tamara ja Laulu rakkaudesta ovat saavuttaneet klassikkoaseman ja monta lukijasukupolvea. Hänen monipuolisen tuotantonsa keskiössä ovat naisen elämän ja aseman kuvaaminen, evakkokarjalaisuus ja luonnonsuojelu . Eeva Kilpi on antanut äänensä s...

Tanska aikoo kieltää muslimien rukouskutsut

Kuva
Tanska aikoo kieltää moskeijoiden äänekkäät rukouskutsut. Kuvassa Imaami Alin moskeija Kööpenhaminassa.   Tanska aikoo kieltää moskeijoiden julkiset rukouskutsut. Asiasta kertoi Tanskan maahanmuuttoministeri Morten Bodskov , joka on vasemmistolaisen demokraattipuolueen jäsen.   Bodskovin mukaan rukouskutsujen kieltämistä suunnitellaan, koska usein paikoin Tanska muistuttaa ”Islamabadin lähiötä”. Suunnitelma nähdään myös yhtenä keinona jarruttaa maan islamisoitumista .   Asiasta kertoivat useat tiedotusvälineet, muun muassa The Copenhagen Post ja The Telegraph .