Tekstit

Tampere yhä vetovoimaisin kaupunki

Kuva
Tampere on edelleen Suomen vetovoimaisin kaupunki. Kuopio on kuitenkin jatkanut nousuaan, ja se on jo lähes saavuttanut Tampereen. Vicente Serra / Kuopion kaupunki   Reputation and Trust Analyticsin Vetovoima&Pitovoima 2026 -tutkimus kertoo, että Tampere on edelleen Suomen vetovoimaisin kaupunki. Kuopio on kuitenkin jatkanut nousuaan, ja se on jo lähes saavuttanut Tampereen. Suurimman mainenousun tämänvuotisessa tutkimuksessa teki Turku . Tiedot ovat julkaisuvapaita 20.3.2026. Reputation and Trust Analyticsin Vetovoima&Pitovoima 2026 -tutkimuksessa mitattiin Suomen suurimpien kaupunkien aluemainetta ja vetovoimaa potentiaalisten asukkaiden keskuudessa ja aluemainetta sekä pitovoimaa omien asukkaiden keskuudessa. Tampere on pitänyt vetovoimaisimman kaupungin kärkipaikkaa koko tutkimushistorian ajan, vuodesta 2020, mutta Kuopio on noussut yhä lähemmäs sitä. Tänä vuonna Tampereen aluemaineluku on 3,81 ja Kuopion 3,76 tutkimusasteikolla 1–5. ”Välimatka Ta...

Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen

Kuva
Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi, joita ovat opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen . Kuva: Kuntaliitto   Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi:  1.     opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen,  2.     opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja  3.     etäyhteyksiä hyödyntävä opetus . – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella...

Tutkijat suosittavat rajaverojen laskua

Kuva
Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.   Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.   Tuore Etla-tutkimus varoittaa,...

Epävarmuus työllistymisestä nuorten suurin huoli

Kuva
Nuorten pessimismi maailman tulevaisuuden suhteen on Nuorisobarometrin mukaan lisääntynyt.   Työllistyminen on nuorten ykköshuolenaihe, kertoo tuore, nuorten kokemia paineita ja heihin kohdistuvia odotuksia tarkasteleva vuoden 2025 Nuorisobarometri.   Nuorista 70 prosenttia kertoi kokevansa paineita työn saamisesta ja yhdeksästä kysytystä paineiden aiheuttajasta se oli useimmin mainittu. Lisäksi 50 prosenttia kertoi kokevansa työn saamisesta epävarmuutta ja turvattomuutta.   “Nuorisobarometri syntyi aikoinaan reaktiona 90-luvun lamaan ja huoleen siitä, haluavatko nuoret enää tehdä töitä. Uusin Nuorisobarometri toistaa aiempien barometrien viestiä, että töiden tekeminen on nuorille tärkeä tapa kiinnittyä yhteiskuntaan”, toteaa Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen.   Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025 (toim. Sofia Laine & Konsta Happonen ) on toteutettu ensimmäistä kertaa pelkkänä verkkokyselynä aiempien puh...

Etätöissä hyvää ja huonoa

Kuva
Valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä voi tehdä ainakin jonkin verran etätöitä, ja 44 prosenttia tekee etätöitä vähintään kerran viikossa, selviää EVAn syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta .   Etätyö koetaan selvästi myönteiseksi työn sujuvuuden, autonomian, keskittymisen ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta, mutta samalla sillä on kielteisiä vaikutuksia työyhteisön yhteishenkeen, sosiaalisiin suhteisiin ja tiimityöhön. Valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä voi tehdä ainakin jonkin verran etätöitä, ja 44 prosenttia tekee etätöitä vähintään kerran viikossa, selviää EVAn syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.   Työssä olevista 61 prosenttia tekee ainakin jonkin verran etätöitä. Vähintään kerran viikossa etätyötä tekee 44 prosenttia työssäkäyvistä, mutta pääosin työpaikalla työskentely on edelleen yleisin työnteon muoto. Työntekijöiden toiveissa korostuu hybridityö: 43 prosenttia haluaisi työskennellä mieluiten osan aikaa etänä, kun taas 22 ...