AsiatHalki

Yksityisellä sektorilla ja järjestöissä enemmistö suomalaisista on jo liittojen ulkopuolella. Tämä on yksi keskeinen muutos suomalaisessa työelämässä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo. Kuva: Johanna Erjonsalo   Ammattiliittojen jäsenmäärä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Työelämässä olevista 53 prosenttia kuuluu ammattiliittoon, kun vielä kesäkuussa 2018 osuus oli 65 prosenttia. Kyseessä on Työelämägallupin mittaushistorian selvästi matalin luku. Vastaajissa lähes yksi neljästä kannattaa tehtyä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista, Työelämägallup kertoo.   – Yksityisellä sektorilla ja järjestöissä enemmistö suomalaisista on jo liittojen ulkopuolella. Tämä on yksi keskeinen muutos suomalaisessa työelämässä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.  – Ammattiliittojen jäsenyyden lasku on ollut nopeaa. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla ei esimerkiksi paikallisessa sopi...

Pian voimaan tuleva eläkeuudistus muuttaa erityisesti yksityisen sektorin työeläketurvan rahoitusta. Uudistuksen seurauksena työeläkevaroja voidaan sijoittaa aiempaa enemmän osakkeisiin, mikä nostaa sijoitusten tuotto-odotuksia.   Työeläkkeiden rahoitus näyttää eläkeuudistuksen jälkeen aiempaa vahvemmalta. Samalla epävarmuus tulevasta työeläkemaksun tasosta lisääntyy, arvioi Eläketurvakeskus (ETK) uudessa pitkän aikavälin laskelmassaan.   Työeläkejärjestelmän rahoitus on viime vuosina kehittynyt odotusten mukaisesti. Sijoitustuotot ovat olleet kohtalaisia, eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt, ja ikääntyneiden työllisyys on noussut. Pian voimaan tuleva eläkeuudistus muuttaa erityisesti yksityisen sektorin työeläketurvan rahoitusta. Uudistuksen seurauksena työeläkevaroja voidaan sijoittaa aiempaa enemmän osakkeisiin, mikä nostaa sijoitusten tuotto-odotuksia. ETK:n uuden pitkän aikavälin laskelman perusteella työeläkkeiden rahoitustilanne arvioidaan aiempa...

Viime vuonna kovan kritiikin kohteeksi joutunut Helsinki Pride on tarjonnut työntekijöilleen uusia työsopimuksia, joissa on ankara sopimussakko, jos järjestön sisäisistä asioista kertoo ulkopuolisille. Kuva: Pride.fi   Seksuaalista yhdenvertaisuutta ajava Helsinki Pride on säätänyt työntekijöilleen tiukan salassapitovelvollisuuden. Yhteisö vaatii työntekijöiltään kuuden kuukauden palkan sakkona , jos nämä vuotavat luottamuksellisia tietoja ulkopuolisille. Asiasta kertoi Yle 14.6.2026. Viime vuonna kovan kritiikin kohteeksi joutunut Helsinki Pride on tarjonnut työntekijöilleen uusia työsopimuksia, joissa on ankara sopimussakko, jos järjestön sisäisistä asioista kertoo ulkopuolisille. T yöntekijät voivat joutua maksamaan sakkoa kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan järjestön luottamukselliseksi katsomien tietojen kertomisesta. Yle on vahvistanut tämän tiedot Helsinki Pride -järjestön työsopimuksesta ja sopimuksen luonnosversiosta, joista asia käy ilmi. ...

Jalkapallon odotetut MM-kisat potkaistaan käyntiin torstai-iltana Suomen aikaa.   Jalkapallon odotetut MM-kisat potkaistaan käyntiin torstai-iltana Suomen aikaa. Kisat pelataan 11.6.–19.7. 2026 Kanadassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa . Veikkauksen asiakkaiden vedonlyöntikiinnostus kohdistuu eurooppalaisiin maihin.   - Ennen kisoja suomalaisten vedonlyöjien vetojen perusteella eurooppalaiset maat ovat vahvoilla. Meille Veikkauksella vedonlyönnin järjestäjänä on jännitettävää erityisesti Hollannin osalta. Selkeästi suurin riskimme ennen kisojen alkua kohdistuu Hollannin maailmanmestaruuteen. Hollannin Pitkäveto-kerroin meillä on 19, ja siihen ovat suomalaiset kerrointietoiset asiakkaamme kyllä tarttuneet, Veikkauksen Sami Siltanen , Betting Growth & Performance Manager nostaa. Suomi ei pelaa jalkapallon MM-kisoissa. Mihin maihin suomalaisten vedonlyöjien kannatuspelit nyt suuntautuvat? - Perinteisesti suomalaiset vedonlyöjät ovat olleet aika myönteisiä...

Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon.   Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin . Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmasto...