AsiatHalki

Yleistilanne on selkeästi heikentynyt viime elokuusta, jolloin oli vielä useita tekijöitä, jotka enemmän kannustivat kuin karkottivat investointeja. Osin tilanteen synkistyminen johtuu suhdannekuvan heikentymisestä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo. Kuva: Johanna Erjonsalo   Nato-jäsenyys on pk-yritysten tärkein ja kysytyistä ainut investointikannustin. Se lisää investointihaluja merkittävästi. – Yleistilanne on selkeästi heikentynyt viime elokuusta, jolloin oli vielä useita tekijöitä, jotka enemmän kannustivat kuin karkottivat investointeja. Osin tilanteen synkistyminen johtuu suhdannekuvan heikentymisestä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo. Nato-jäsenyys on selkeästi investointihaluja lisäävä tekijä (saldoluku +33). Kyselyssä kysyttiin 21 asiasta, lisäävätkö vai vähentävätkö ne pk-yritysten investointihaluja. – Investointijarruja on valitettavasti juuri nyt pitkä rivi. Meillä oli...

Investointiaste oli Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2008–2022 keskimäärin lähes yhtä suuri. Erot löytyvät investointien rakenteesta: Ruotsi panostaa enemmän aineettomiin hyödykkeisiin sekä koneisiin ja laitteisiin siinä missä Suomessa investoidaan rakennuksiin. Kuva: Topias Dean, Sitra   Suomessa investoinnit uusille aloille ja uuteen liiketoimintaan ovat vaisuja. Esimerkiksi Ruotsi on onnistunut suuntaaman talouden resurssit korkeamman tuottavuuden toimiin. Työn tuottavuuden lisääminen sekä investointiasteen nostaminen vaativatkin laajempaa talous- ja yhteiskuntapoliittista huomiota. Sitran  tuoreessa julkaisussa Suomen investointikehitystä verrataan Ruotsiin, jonka talous on kasvanut finanssikriisin jälkeen vuodesta 2008 selvästi ripeämmin kuin Suomen talous. Yritysten erilainen kiinnostus investointeja ja etenkin aineettomia investointeja kohtaan selittää ainakin osan erosta. Aineettomiin pääomiin lukeutuvat esimerkiksi tietok...

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari   Kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 40 prosenttia kertoo, että hallituksen työmarkkinauudistukset lisäävät niiden investointihalukkuutta joko merkittävästi tai jonkin verran. Noin puolet vastanneista yrityksistä arvelee, ettei uudistuksilla ole vaikutusta ja vain 5,7 prosenttia arvelee uudistusten vaikutusten vähentävän investointihalukkuutta.   Työmarkkinauudistuksilla tarkoitetaan paikallisen sopimisen edistämistä, poliittisten lakkojen rajoittamista, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta ja sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamista. ”Kun 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee uudistusten vaikutukset investointihalukkuutta kasvattavina eli aikoo lisätä investointeja, on tällä merkittävä positiivinen vaikutus Suomen talouteen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. ...

Poliittiset lakot, jotka kohdistuvat satamien sulkemiseen ovat erityisesti vientiä tekeville perheyrityksille haitallisia. Kansainvälisessä kaupassa luotettavuus on todella tärkeää. Jos tilauksia ei pystytä lakkojen vuoksi toimittamaan, luottamus on mennyttä, kertoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.    Poliittisista lakoista on aiheutunut suomalaisten perheyritysten toiminnalle paljon haittaa. Perheyritysten liiton jäsenyritykset ilmoittavat, että lakoista on seurannut 84 prosentille perheyrityksistä haittaa. Jopa yli kolmannes yrityksistä arvioi, että haittaa on aiheutunut erittäin tai melko paljon. Satamien sulkemiseen kohdistuneet lakot ovat suoraan heikentäneet kasvunäkymiä ja tulosodotuksia sekä vähentäneet investointeja. Poliittiset lakot jarruttavat myös perheyritysten rekrytointeja ja aiheuttavat lomautuksia.   Perheyritysten liitto selvitti osana PerheyritysPULSSI -kyselyä jäsenyr...