AsiatHalki

Outi Salovaara n Ruplaruhtinaat – venäläisen bisneksen hämähäkinverkot Suomessa . Ilmestyy 5.6.2025   Oleskeluluvilla vehkeilyä, verokikkailua, EU-rahojen hyväksikäyttöä ja riskialttiita tiedehankkeita – uutuuskirja Ruplaruhtinaat paljastaa karuja faktoja venäläisliiketoiminnan taustoista Suomessa.   Hylätty hotelli, tappiollinen lomakylä, valetehdas mummonmökissä – venäläiset omistavat Suomessa tuhansia kiinteistöjä ja yhtiöitä. Miksi presidentti Vladimir Putinin luotettu oligarkki halusi lomakylän Tahkolle, kuka on rappioituneen lappeenrantalaishotellin todellinen omistaja ja miksi KGB-taustaisen liikemiehen datakeskus edelleen hurisee Savonlinnassa? Palkittu toimittaja Outi Salovaara etsii kysymyksiin vastauksia kirjassaan Ruplaruhtinaat . Tutkivan journalismin taidonnäytteeksi nouseva teos paljastaa myös suomalaisten sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden. Normaali liiketoiminta ei koskaan näytä kiinnostaneen kirjassa esit...

Keskusteluissa käsitellään kaikkea tekoälystä ekologisuuteen, ja keskustelunaiheet on valittu yhteistyössä useiden ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa Suomessa ja Ruotsissa.   Hanaholmenissa alkaa 12.2.2025 ruotsalais-suomalainen keskustelusarja Keskusteluja tulevaisuuksistamme. Keskusteluissa käsitellään kaikkea tekoälystä ekologisuuteen, ja keskustelunaiheet on valittu yhteistyössä useiden ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa Suomessa ja Ruotsissa.   Vuonna 2025 Hanaholmen juhlii 50-vuotista taivaltaan. Koko juhlavuoden ajan on käynnissä Keskusteluja tulevaisuuksistamme  ohjelmasarja. Sarja koostuu kahdestatoista tulevaisuuteen suuntautuvasta keskustelutilaisuudesta, jotka on toteutettu yhteistyössä lukuisten suomalaisten ja ruotsalaisten kumppaneiden kanssa.  Keskustelusarjan käynnisti Folk & Kultur  tapahtuma Eskilstunassa 5. helmikuuta, ja seuraavaksi vuorossa on Hanaholmenissa Espoossa 12. helmikuuta...

Hanaholmen vihittiin käyttöön 1.6.1975. Vasemmalta: presidentti Urho Kekkonen, ministeri Johannes Virolainen, johtaja Pär Stenbäck, Iréne Löwbeer ja kuningas Kaarle XVI Kustaa. Kuva kuuluu Pär Stenbäckin yksityiseen arkistoon.   Vuonna 2025 Hanaholmen juhlii 50-vuotista taivaltaan. Viiden vuosikymmenen ajan yhteistyö- ja kulttuurikeskus on luonut suhteita ja verkostoja sekä edistänyt Ruotsin ja Suomen välistä yhteistyötä.    Vuonna 2025 Hanaholmen juhlii 50-vuotista historiaansa ruotsalais-suomalaisena kulttuurikeskuksena. Juhlavuoden aikana järjestetään suuri määrä tilaisuuksia, joissa luodaan katsauksia menneisyyteen mutta pohditaan myös tulevaisuutta sekä Ruotsin ja Suomen yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vihkivät Hanaholmenin käyttöön 1. kesäkuuta 1975. Hanaholmenin tehtävänä oli alusta alkaen "syventää ja laajentaa Ruotsin ja Suomen,...

Entinen Suomen Mosambikin- ja Kenian-suurlähettiläs Matti Kääriäinen myöntää, että nykymuotoinen kehitysapu on tullut tiensä päähän. Markkinat nostavat kehitysmaita köyhyydestä paremmin kuin länsimaiden apu. Kuva Afganistanista.   Matti Kääriäinen kirjasta Kehitysavun kirous   Palasin Suomeen ja havaitsin erkaantuneeni ajatuksiltani ulkoministeriön kehityspoliittisen ajattelun valtavirrasta liian kauas voidakseni jatkaa kehitysyhteistyön parissa entiseen tapaan, vaikka työvuosia olisi vielä ollut jäljellä. Oli aika tehdä lopullinen yhteenveto siitä mitä 40-vuotisesta urastani oli jäänyt käteen ja siirtyä muiden asioiden pariin.   Kehitysyhteistyö on aina jakanut mielipiteet kahtia. Kehitysyhteistyön vastustajia Suomessa ei löydy ainoastaan perussuomalaisten leiristä vaan kaikista leireistä yli puoluerajojen. Kehitysyhteistyöhön suhtautuminen ei kulje enää puoluerajojen mukaan, kuten kehitysyhteistyön alussa oli. Sil...