AsiatHalki

Kirjoittaja arvostelee hallituksen energiapolitiikkaa.   Ahti Martikainen Leutona lämmityskautena Suomessa kuluu kaukolämmön tuottamiseen noin vajaat 35 terawattituntia polttoaineita ja kylmänä talvena muutama terawattitunti enemmän. ”Muutama” ei ole tarkoitettu olemaan väheksyvä kommentti. Inkoon LNG-laiva vetää melko tarkkaan yhden terawattitunnin verran kaasua sisäänsä. Kaasu ei ole ilmaista ja pelkkä laiva maksaa julkisuuden mukaan 126 000 euroa vuorokaudessa eli liki 50 miljoonaa euroa vuodessa. Vielä meneillään olevalla lämmityskaudella meillä on käytössä noin 4 terawattituntia Venäjältä tuotua puuta ja noin 10 terawattituntia vanhoja energiaturvevarastoja. Laskutaitoisimmat osaavat laskea tästä, että seuraavalla kaudella meillä on tällä polttoainerintamalla noin kolmanneksen reikä. Jos ja kun taantuma iskee sahureihin, sahauksen sivutuotteita tulee polttoon vähemmän. Arkadianmäellä on hirveä kiire siitä, kuinka kompensoi...

Turvetuotannolla on Hollannissa pitkät perinteet, mistä kertovat monet vanhat maalaukset, kuten oheinen Vincent van Goghin turpeennostoa kuvaava maalaus vuodesta 1883.   Kirjoittajan mukaan turpeen tuottama edullinen lämpöenergia sai leipomot, panimot, viinatislaamot, sokerijalostamot, suolatehtaat, tiilitehtaat ja keramiikkateollisuuden kukoistamaan , mikä loi pohjan Hollannin nykyiselle vauraudelle . Luonnonvarojen tehokas käyttö oli Suomessakin oppina viime vuosiin saakka, mutta nyt supistamme niistä saatavia vientituloja. Matti Hukari Hollannin alueen turvevarojen energiakäytöstä on varhaisimmat maininnat jo antiikin roomalaisen luonnontutkijan Plinius vanhemman (23–79) teoksessa Naturalis Historia (vuodelta 79). Siinä kerrotaan, kuinka nykyistä Hollannin aluetta asuttanut Chaucien heimo käytti turvepalloja ruokansa keittämiseen ja lämmittämiseen. 1300-luvulla turvetta alettiin kaivaa, kuivata ja polttaa systemaattisesti paikal...

Suomalaisen turpeen määrittäminen eduskunnassa uusiutumattomaksi arvalla oli täysin hullua. EU:n ja Saksan pelleily ydinvoimaa vastaan on pahimmillaan kohtalokasta, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Kuva: Eduskunta   Euroopan parlamentissa on keskusteltu ympäristötaksonomiasta eli ydinvoiman ja kaasun luokiteltavuudesta kestäväksi energiamuodoksi. Parlamentti äänestää asiasta tänään. Perussuomalaiset ovat ottaneet vahvasti kantaa järkevän suomalaisen ja eurooppalaisen energiapolitiikan puolesta niin Euroopan parlamentissa kuin eduskunnassakin. – Suomalaisen turpeen määrittäminen eduskunnassa uusiutumattomaksi arvalla oli täysin hullua. EU:n ja Saksan pelleily ydinvoimaa vastaan on pahimmillaan kohtalokasta, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra . Suomen tavoite on järjetön Purran mukaan kaikki kilpistyy puhtaan ideologiseen energiapolitiikkaan ja lyhytnäköisiin ratkaisuihin. – EU ei tule pääsemään...

Turve on ollut Suomelle todella tärkeä energiavara. Se on ainoa merkittävä polttoaineemme, ja sitä on enemmän kuin raakaöljyä Norjalla , sanoo entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola.   Eija-Riitta Korhola   Tarinani turpeen uusiutuvuudesta selittää, miksi nyt on tehty kansalaisaloite sen saamiseksi uusiutuvien listalle. Kerran niin meinasi käydä. Marraskuussa 2000 Euroopan parlamentti hyväksyi turpeen uusiutuvaksi sen vuotuisen kasvun osalta. Strasbourgista äänestyksen jälkeen kotiin tullessamme kysäisin Heidi Hautalalta , mitä hän ajatteli päätöksestä. Täysistunnossa ei näy kuka on muutosesityksen tekijä, joten Heidi ei tiennyt minun osuuttani siihen. Heidi totesi, että se oli ovela veto ja tiesi kertoa ”varmalta taholta” tulleen tiedon, että kyseessä oli Vapon masinoima muutosesitys.  Hän osasi nimetä jopa firman työntekijän, jonka kynästä se oli lähtöisin. Minun oli pakko tunnustaa, että se muutosesitys oli om...

Suosimalla kotimaista raaka-ainetta jäävät eurot Suomeen ja samalla hoidamme metsät kasvukuntoon , sanoo Metsäalan Yrittäjät Ry:n puheenjohtaja Tuomo Turunen.   Jokin turveasioissa ei täsmää Suomessa. Ruotsissa turvetta on 15 prosenttia ja Suomessa 29 prosenttia valtion maa-alasta. Kaikki turve on muodostunut jääkauden jälkeen, kun taas fossiiliset polttoaineet ovat 50-100 miljoonaa vuotta vanhoja eli kymmeniä tuhansia kertoja turvetta vanhempia. Turvetta muodostuu koko ajan lisää kasvien kasvaessa, kuollessa ja maatuessa. Siksi turve on uusiutuva luonnonvara – Ruotsissa. - Suomessa muodostuu uutta turvetta vuosittain noin 30 miljoonaa tonnia. Yksikään tonni ei sido hiiltä kasvaessaan, mutta poltettaessa sitä kuitenkin vapautuu. Minusta se on aika outo tutkijoiden päätelmä, ihmettelee METO – Metsäalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tuomo Turunen ja jatkaa; - Samalla logiikalla minulle ei kerry kiloja, mutta laihtuessa niitä lähtee. Ven...

Kirjoittaja arvostelee hallituksen päätöstä kiristää energiaturpeen verotusta, koska se johtaa hänen mukaansa turvetuotannon hallitsemattomaan alasajoon, työttömyyden lisääntymiseen ja huoltovarmuuden heikentymiseen. Kuva: Vapo   Ahti Martikainen   Olisiko käynyt niin, että vihtaasi on kustu? Tuo Lapinlahden lintujen rallatushan jatkuu arvelulla, että ” olisiko käynyt niin, että sinua on huijattu?" Tämä rallatus saattaa naurattaa monia, mutta ei energiaturvealalla työskenteleviä. Eikä varmaan valtiovarainministeriötäkään.   Kesäkuussa 2020 julkaistiin surullisen kuuluisa Sitran pamfletti, jossa vanhoihin skenaarioihin perustuen esitettiin totena, että energiaturpeen käyttö ei vähene Suomen nykyisen hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti. Väitettiin, että energiaturpeen käyttö ei siis puolitu vuoteen 2030 mennessä. Ylen aamustudiossa asiaa vahvisti ”asiantuntijana” ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Johtopäätös...