AsiatHalki

The New York Times myönsi keskiviikkona, että kuvassa näkyvä lapsi kärsiikin perinnöllisestä kehityshäiriöstä eikä ruokapulasta johtuvasta aliravitsemuksesta, kuten lehti oli aiemmin harhaanjohtavasti väittänyt. Samoja kuvia ovat käyttäneet muun muassa BBC, The Guardian ja Suomessa Helsingin Sanomat.   Sydäntäsärkeviä kuvia gazalaisesta äidistä, joka pitää sylissään luurangonlaihaa lasta. Kyseisestä lapsesta ja hänen äidistään eri kuvakulmista otettuja kuvia on julkaistu sanomalehdissä ja televisiossa eri puolilla maailmaa. Arvostetut toimittajat, myös suomalaiset, ovat julkaisseet näitä turkkilaisen Anadolu Agencyn välittämiä kuvia myös omilla sosiaalisen median kanavillaan ja kommentoineet niitä television ajankohtaislähetyksissä. Näiden kuvien ääressä ovat ehkä murehtineet myös Suomen ulkopolitiikkaa johtavat tasavallan presidentti Alexander Stubb ja ulkoministeri Elina Valtonen, joiden mukaan Gazassa todistetaan ihmisen aiheuttamaa nä...

Holokaustin muistopäivä muistuttaa siitä, että kansanmurhat ovat pahinta, mitä ihmiskunta voi kokea. Tarkoitus on vahvistaa viestiä: ei koskaan enää , sanoo Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja Kimmo Sasi .   Teksti: Kimmo Sasi   Auschwitzin keskitysleiri vapautettiin 27.1.1945, 80 vuotta sitten. Maailma näki, mitä juutalaisten lopullinen hävittäminen tarkoitti. Lähes kuoliaaksi nääntyneitä ihmisiä ja teollisia ihmisten joukkotuhontaan tarkoitettuja laitoksia. Oli käsittämätöntä, minkälaista pahuutta ihmisessä voi olla.   Sodan jälkeinen maailma päätti, että mitään vastaavaa ei enää koskaan saa päästää tapahtumaan. Sotien ehkäisemiseksi perustettiin Yhdistyneet kansakunnat. Ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi hyväksyttiin yleismaailmallinen julistus ihmisoikeuksista. Jotta historia ei unohtuisi päätti YK ja myös Euroopan parlamentti, että 27.1. olkoon holokaustin muistopäivä. Historia opettakoon meitä vä...

Antero Holmila: Holokausti – juutalaisten joukkotuho  Ilmest yi 16.1.2025      27. tammikuuta vietetään holokaustin uhrien muistopäivää. Silloin tulee täyteen 80 vuotta Auschwitzin keskitys- ja tuhoamisleirin vapauttamisesta vuonna 1945. Professori Antero Holmilan asiantunteva tietokirja kääntää historiasta esiin näkökulmia ja tapahtumaketjuja, joiden tunnistaminen on välttämätöntä myös 2020-luvulla.   Hitlerin Saksa oli vastuussa kuuden miljoonan juutalaisen surmaamisesta, mutta holokaustiin osallistuivat myös Saksan liittolaiset eri puolilla Eurooppaa. Joukkotuho oli mahdollinen, koska ihmiset olivat valmiita syrjimään, tappamaan tai ainakin sulkemaan silmänsä. Holokausti kertoo laajasti kansanmurhaan johtaneesta kehityksestä ja esittelee niin tekijät, uhrit kuin todistajat.   Vaikka juutalaisviha oli läsnä jo Hitlerin ensimmäisissä poliittisissa kannanotoissa, tie joukkotuhoon ei ollut suoraviivainen: viel...

Keskitysleirin Kuoleman portti Auschwitz II-Birkenaussa, joka sijaitsee Puolassa. Natsit tuhosivat keskitysleireissä juutalaisten lisäksi muita vähemmistöjä, joista romanit olivat merkittävin ryhmä. Kuva: Auschwitz.org   Miranda Vuolasranta Kerron teille asiasta, joka on suurimmaksi osaksi jäänyt unohduksiin sekä maailmanlaajuisesti, Euroopan tasolla, että myös täällä Suomessa, käsitteen Holokausti yhteydessä. Kysymys kuuluu, mitä tapahtui romaneille toisen maailmansodan aikana?     Todettakoon, tässä alussa, että Suomen romaneita ei viety keskitysleireille, koska Suomi tarvitsi itsenäisyystaistelussaan sekä miehiä että romanien kulkuvälineitä eli hevosia. Molemmat otettiin toisen maailmansodan aikana valtion käyttöön ja vietiin sotarintamalle täällä meillä. Mutta tämä ei tarkoittanut sitä, etteikö toisen maailmansodan rotuideologioille olisi löytynyt kannattajia myös Suomesta.   Monia romanimiehiä joutui sekä sot...