Auschwitzin vapautuksesta 80 vuotta

Holokaustin muistopäivä muistuttaa siitä, että kansanmurhat ovat pahinta, mitä ihmiskunta voi kokea. Tarkoitus on vahvistaa viestiä: ei koskaan enää, sanoo Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja Kimmo Sasi.

 

Teksti: Kimmo Sasi

 

Auschwitzin keskitysleiri vapautettiin 27.1.1945, 80 vuotta sitten. Maailma näki, mitä juutalaisten lopullinen hävittäminen tarkoitti. Lähes kuoliaaksi nääntyneitä ihmisiä ja teollisia ihmisten joukkotuhontaan tarkoitettuja laitoksia. Oli käsittämätöntä, minkälaista pahuutta ihmisessä voi olla.

 

Sodan jälkeinen maailma päätti, että mitään vastaavaa ei enää koskaan saa päästää tapahtumaan. Sotien ehkäisemiseksi perustettiin Yhdistyneet kansakunnat. Ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi hyväksyttiin yleismaailmallinen julistus ihmisoikeuksista. Jotta historia ei unohtuisi päätti YK ja myös Euroopan parlamentti, että 27.1. olkoon holokaustin muistopäivä. Historia opettakoon meitä välttämään aiempia karmeimpia virheitämme.

 

Sodat eivät valitettavasti ole loppuneet. Vaikka luulisi, että reilu taloudellinen kilpailu olisi riittävä kansallisen ylpeyden korostamiseksi. Eikä aikaisempien sukupolvien rakennustyön hävittämistä tarvittaisi. Ihmisoikeuksia kunnioitetaan hyvin vaihtelevasti. Pääasiassa läntisissä demokratioissa ihmisoikeudet otetaan tosissaan. Myöskään vuosituhantinen antisemitismi ei ole päättynyt.

 

Suomen ulkopolitiikan linjaksi on vahvistettu arvopohjainen realismi. Kan-

sainvälisessä politiikassa tarvitaan sääntöjä, mutta myös voimaa ja samanmielisiä kumppaneita. Koska Kreml ei ole käräjäoikeus. Arvoja tarvitaan, jotta toimillamme veisimme maailmaa parempaan, kehittyneempään suuntaan.

 

Antisemitismi on Euroopassa EU:n tutkimusten mukaan lisääntynyt. Myös

Suomessa antisemitismi on viime vuosina kasvanut oikeusministeriön ja Ihmisoikeuskeskuksen viime kevään selvityksen mukaan. Juutalaiset kokevat aggressiivista kohtaamista. Suuri osa juutalaisista ei uskalla kantaa juutalaisuuteen liittyviä tunnuksia välttyäkseen häirinnältä.

 

Tilanteen kärjistymiseen vaikuttaa Lähi-idän tilanne. Suomessa juutalaisten ja tataarien väliset suhteet ovat vuosikymmeniä olleet hyvät. Viime vuosina Lähi-idän kärjistynyttä tilannetta ja voimakasta vas- takkainasettelua on tuotu myös Suomeen. Meillä on pyritty luomaan jo Neuvostoliiton ajoilta periytyvää ajattelua: länsi on paha ja lännen sortamat ovat hyviä.

 

International Holocaust Remembrance Alliancen antisemitismimääritelmä on

hyvä ja huolellisesti laadittu. Olennaista siinä on, että juutalaisia ei kansana tai sivullisina yksilöinä saa syyttää Israelin valtion hallinnon tekemistä päätöksistä. Erityisen huolestunut pitää tänään olla siitä, että usein tätä sääntöä rikotaan. Kritiikkiä ja hyökkäyksiä juutalaisia kohtaan puolustellaan sillä, että ei hyväksy Israelin pääministerin toimintaa. Poliittisen arvostelun pitää olla sallittua. Kuitenkin joutuu kysymään, että salliiko nykyinen poliittinen tilanne antisemitismin purkautumisen yhteiskunnankin hyväksymällä tavalla.

 

Petteri Orpon hallitus on antanut eduskunnalle rasismin vastustamista koskevan tiedonannon syksyllä 2023. Se ei jäänyt vain kirjoituspöytätuotteeksi. Nyt hallitus on hyväksynyt sille myös täytäntöönpano-ohjelman. Sen ydin on, että laajat kansalaisjärjestöt tekisivät työtä rasismin tunnistamiseksi ja sen torjumiseksi omissa organisaatioissaan. Muun muassa SAK ja EK ovat työssä mukana. Hallitus kiinnittää kiitettävästi huomiota antisemitismiin ja toteuttaa EU:n antisemitismin vastaista strategiaa. Jotkut kansalaisjärjestöt ovat jopa esittäneet huolensa, että antisemitismi on liian korostuneesti esillä hallituksen politiikassa. Lähiaikoina annetaan EU-komissionkin pitkään vaatima esitys holokaustin kieltämisen kriminalisoinnista.

 

HUM antaa erityisesti kiitosta valtioneuvoston vuosi sitten tekemästä pää-

töksestä muuttaa Vainojen uhrien muistopäivän 27.1. nimi Holokaustin uhrien

muistopäiväksi. Päivän nimi on muissa maissa holokaustin uhrien muistopäivä

ja Suomen poikkeama oli erikoinen eikä muualla selitettävissä. Holokausti on kaikista kansanmurhista laajuudeltaan ja raakuudeltaan omaa luokkaansa. Siksi juuri se ansaitsee erityisen huomion. Holokaustin muistopäivän tarkoitus on muistuttaa siitä, että kansanmurhat ovat pahinta, mitä ihmiskunta voi kokea. Tarkoitus on vahvistaa viestiä: ei koskaan enää.

 

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Holokaustin uhrien muisto ry:n (HUM) vuosijulkaisussa tammikuussa 2025. Kirjoittaja on HUMin puheenjohtaja ja entinen ministeri ja kansanedustaja.