Tekstit

Näytetään tunnisteella koulu merkityt tekstit.

Tervehtiminen takaisin kouluun -Adlercreutz

Kuva
Kampanjan aloitteentekijä on RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz . Hänen mukaansa vahvempi yhteisöllisyys kouluissa voi vaikuttaa myönteisesti sekä viihtyvyyteen että oppimiseen.   Tänään käynnistettiin Hei!-kampanja kouluissa ympäri maata. Kampanja kannustaa koko kouluyhteisöä – sekä oppilaita että opettajia – tervehtimään toisiaan arjessa.   Kampanjan aloitteentekijä on RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz. Hänen mukaansa vahvempi yhteisöllisyys kouluissa voi vaikuttaa myönteisesti sekä viihtyvyyteen että oppimiseen. – Hei-sana merkitsee paljon. Tervehtiminen voi tuntua pieneltä eleeltä, mutta sillä voi olla suuri merkitys yksilön kannalta. Tervehtimällä osoitetaan, että toinen on nähty ja kohdattu, sanoo Adlercreutz. Adlercreutz korostaa, että vahvempi yhteisöllisyys koulussa voi johtaa vähäisempään kiusaamiseen ja syrjäytymiseen. Tutkimustulokset osoittavat myös, että osallistava kult...

Suvivirsi on osa suomalaista kulttuuriperintöä

Kuva
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja (kok.) Sofia Vikman sanoo, että Suvivirsi on osa suomalaista kulttuuriperintöä ja sitä saa laulaa kouluissa. Kuva: Tuomas Stöckel   Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja (kok.) Sofia Vikman sanoo, että Suvivirsi on osa suomalaista kulttuuriperintöä ja sitä saa laulaa kouluissa.   Opetushallituksen johtokunta totesi kokouksessaan torstaina 3.4., että Suvivirren voi edelleen laulaa kouluissa ja että kirkkotilan tai muun uskonnollisen tilan käyttö koulun juhlien pitopaikkana on hyvällä harkinnalla sallittua. Uskonnollisen tilaisuuden kuten joulukirkon voi järjestää kirkkotilassa. Opetushallitus ei ole muuttanut aiempaa koulun juhlia ja uskonnollisia tilaisuuksia koskevaa ohjeistustaan, mutta johtokunta on todennut tarpeen hälventää väärinkäsityksiä ja halunnut selkiyttää ohjeiden viestintää. ”Olemme keskustelleet tarpeesta taustoittaa ja viestinnäll...

5 syytä Pisa-tulosten laskuun

Kuva
Suomen koulutusjärjestelmää on pidetty maailman huippuna, mutta tuoreimmat Pisa-tulokset kertovat karua kieltä – oppimistulokset jatkavat laskuaan.   Suomen koulutusjärjestelmää on pidetty maailman huippuna, mutta tuoreimmat Pisa -tulokset kertovat karua kieltä – oppimistulokset jatkavat laskuaan. Mistä tämä johtuu? Miksi Suomi, entinen koulutuksen mallimaa, menettää asemiaan? Näyttää siltä, että jopa yksinkertaiset prosenttilaskut ovat nykyään monille liian vaikeita. Suomi on pudonnut Pisa-mittauksissa jo yli 20 vuoden ajan – ja erityisesti matematiikan ja lukutaidon alamäki on ollut jyrkkä. Olisi hienoa puhua yksittäisestä notkahduksesta, mutta valitettavasti tulokset eivät jätä tulkinnanvaraa: suomalaisten oppimistulokset ovat romahtaneet. Vuonna 2000 Suomi oli vielä Pisa-tutkimusten ehdotonta kärkeä , mutta nyt sijoitus on laskenut keskikastiin – eikä lasku näytä pysähtyvän. Mistä Pisa-tuloksien lasku johtuu? Pisa-tulosten la...

Kännykkäkielto kouluihin tarpeellinen -asiantuntija

Kuva
On hienoa, että hallitus on viemässä eduskuntaan tänä syksynä esityksen kännykän käytön rajaamisesta koulussa , sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari   Kännyköiden käyttöä pitää pystyä kouluissa rajaamaan, jotta keskittyminen oppimiseen ja kasvokkaiseen vuorovaikutukseen kouluissa paranisi. Sen tueksi tarvitaan myös lainsäädäntöä, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.   “On hienoa, että hallitus on viemässä eduskuntaan tänä syksynä esityksen kännykän käytön rajaamisesta koulussa. Oppituntien lisäksi huomiota tulisi kiinnittää myös välitunteihin, sillä liikkuminen, leikki ja kasvokkainen vuorovaikutus tuntien välillä auttaa myös keskittymistä oppitunteihin”, Pulkkinen sanoo.  Suomalaisnuoret saavat keskimäärin yli 200 ilmoitusta puhelimeensa päivän aikana ja tytöt viettävät puhelimellaan keskimäärin kuusi tuntia joka päivä. Samaan a...

Nuorisorikollisuuden kasvulle stoppi -Kokoomuksen Kilpi

Kuva
Nuorten tekemien rikosten määrät ovat vähentyneet, mutta se noin 10 prosenttia nuorista, jotka tekevät vakavia rikoksia, tekevät entistä vakavampia rikoksia ja niiden rikosten määrä kasvaa. Tämä on äärimmäisen huolestuttava kehityskulku. Siihen on puututtava ja sen ehkäisemiseksi tarvitsemme vaikuttavia keinoja , sanoo poliisikansanedustaja Marko Kilpi. Kuvaaja: Mikko Mäntyniemi     Poliisikansanedustaja Marko Kilpi peräänkuuluttaa nuorten pahoinvoinnin ja rikollisuuden polarisoitumiseen puuttumista. Ilmiönä alle 15-vuotiaiden tekemät vakavat väkivaltarikokset, joissa kyse on jopa henkirikoksista, on kuitenkin uusi. Sen vuoksi edes tutkijoilla ei ole tiedossa kaikkia juurisyitä. Orpon hallitus on tarttunut nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen ja torjumiseen useilla keinoilla.    Viime viikkojen aikana on uutisoitu hälyttävistä lasten ja nuorten keskuudessa tapahtuvista rikoksista. Uutiset ovat poliisikansanedustaja Kilven...