Nuorisorikollisuuden kasvulle stoppi -Kokoomuksen Kilpi

Nuorten tekemien rikosten määrät ovat vähentyneet, mutta se noin 10 prosenttia nuorista, jotka tekevät vakavia rikoksia, tekevät entistä vakavampia rikoksia ja niiden rikosten määrä kasvaa. Tämä on äärimmäisen huolestuttava kehityskulku. Siihen on puututtava ja sen ehkäisemiseksi tarvitsemme vaikuttavia keinoja, sanoo poliisikansanedustaja Marko Kilpi. Kuvaaja: Mikko Mäntyniemi

 

 

Poliisikansanedustaja Marko Kilpi peräänkuuluttaa nuorten pahoinvoinnin ja rikollisuuden polarisoitumiseen puuttumista. Ilmiönä alle 15-vuotiaiden tekemät vakavat väkivaltarikokset, joissa kyse on jopa henkirikoksista, on kuitenkin uusi. Sen vuoksi edes tutkijoilla ei ole tiedossa kaikkia juurisyitä. Orpon hallitus on tarttunut nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen ja torjumiseen useilla keinoilla. 

 

Viime viikkojen aikana on uutisoitu hälyttävistä lasten ja nuorten keskuudessa tapahtuvista rikoksista. Uutiset ovat poliisikansanedustaja Kilven mukaan osoitus siitä, mikä on ollut jo pitkään tiedossa: nuorten pahoinvoinnissa ja rikollisuudessa on nähtävissä polarisoitumista. Suurin osa nuorista voi hyvin, mutta ongelmat keskittyvät pienelle ryhmälle nuoria.

”Nuorten tekemien rikosten määrät ovat vähentyneet, mutta se noin 10 prosenttia nuorista, jotka tekevät vakavia rikoksia, tekevät entistä vakavampia rikoksia ja niiden rikosten määrä kasvaa. Tämä on äärimmäisen huolestuttava kehityskulku. Siihen on puututtava ja sen ehkäisemiseksi tarvitsemme vaikuttavia keinoja", Kilpi sanoo

Lasten ja nuorten tekemät vakavien väkivaltarikosten määrät ovat vuosien saatossa selvästi lisääntyneet. Kasvua näkyy juuri 12-13-vuotiaiden tekemissä rikoksissa. Kasvu on lähtenyt selvästi käyntiin vuoden 2015 jälkeen ja jatkuu edelleenkin.

Tiedot nuorten tekemistä rikoksista ovat Kilven mukaan osoittaneet todeksi sen, mitä on jo kauan sitten nähty tulevaksi. Ilmiönä alle 15-vuotiaiden tekemät vakavat väkivaltarikokset, joissa kyse on jopa henkirikoksista, on kuitenkin uusi. Sen vuoksi edes tutkijoilla ei ole tiedossa kaikkia juurisyitä. 

”Meidän pitää tietää, mitkä tekijät johtavat tällaiseen rikollisesti oireilevaan käyttäytymiseen , vieläpä näin erityisen vakavalla tavalla, jotta tällaisia tapauksia voidaan estää ennalta. Kun tieto kasvaa, myös auttamisen keinoja ja menetelmiä voidaan parantaa”, Kilpi sanoo.

"Syitä on varmasti monia, mutta yhtenä selvänä tekijänä läpi ilmiön kulkee sosiaalinen media ja varsinkin Tiktok. Se ei voi olla kuitenkaan ainoa syy sille, että lapsi valitsee tehdä rikoksen”, Kilpi lisää.

Orpon hallitus on huhtikuussa julkaissut toimenpideohjelman nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ohjelmassa on toimenpiteitä aina varhaisesta lapsien ja perheiden tukemisesta katujengeihin liittymisen ehkäisyyn yhteisöissä ja alueilla.

Lastensuojelulaki uudistetaan, koulunuorisotyötä lisätään ja kiusaamisen vastaisiin toimiin lisätään resursseja. Samalla kehitetään kiusaamisen vastaista toimintaa ja otetaan ratkaisevan tärkeitä askeleita, joilla saadaan rakenteet, perustat ja toimintamallit kuntoon, jota kautta päästään vaikuttavasti puuttumaan kiusaamiseen ja kouluväkivaltaan.

”Tiedon on kuljettava eri toimijoiden kesken sujuvasti. Meidän on pystyttävä reagoimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ilmeneviin ongelmiin ja vältettävä resursseja syövää pallottelua ja päällekkäistä tekemistä”, Kilpi sanoo.

Kilven mukaan tilanteeseen on tärkeää tarttua niin pehmeillä kuin kovilla keinoilla.

"Hallitus muun muassa laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Meillä päättäjillä on osa vastuusta kasvaneen nuorisorikollisuuden ja nuorten pahoinvoinnin pysäyttämisessä”, Kilpi lopettaa.

 

Lähde: Kokoomuksen eduskuntaryhmä 25.5.2024