AsiatHalki

Naisten keskieläke oli viime vuonna 1 930 euroa ja miesten 2 388 euroa kuukaudessa.   Naisten keskieläke oli viime vuonna 1 930 euroa ja miesten 2 388 euroa kuukaudessa. Eläkkeitä maksettiin vuonna 2025 yhteensä 39,8 miljardia euroa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan yhteistilastosta. Työ- ja kansaneläkejärjestelmän eläkkeitä maksettiin vuoden 2025 lopussa kaikkiaan 1 607 000 Suomessa asuvalle henkilölle. – Suurin osa näistä eläkkeistä on vanhuuseläkkeitä, joita maksetaan pääasiassa 65 vuotta täyttäneille, ETK:n tilastoasiantuntija Joonas Hautamäki kertoo.  Alle 65-vuotiaiden vanhuuseläkkeensaajien määrä on vähentynyt jyrkästi viimeisten vuosien aikana. – Esimerkiksi vuonna 2017 vanhuuseläkettä sai noin 108 000 alle 65-vuotiasta. Vuonna 2025 heitä oli enää 20 000. Muutos johtuu pääosin eläkeiän nostosta . Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä (OVE) saavia ei lasketa vanhuuseläkkeensaajiin. Reilut puolet eläkeläisistä s...

FA:n hallituksen puheenjohtaja n Sara Mella n mukaan lisäeläkesäästäminen tukee myös talouskasvua.   Finanssiala ry:n (FA) hallituksen puheenjohtaja Sara Mella vetoaa hallitukseen, jotta lisäeläkesäästämistä heikentäviä toimia ei tehtäisi. Alle kolmannes suomalaisista uskoo pystyvänsä hankkimaan kaikki tarvitsemansa palvelut lakisääteisen eläkkeen turvin, mikäli elää yli 80-vuotiaaksi, selviää FA:n Norstat Oy:llä teettämästä kansalaiskyselystä. Siihen vastasi vuodenvaihteessa runsaat 2 000 ihmistä. Hallituksen tulee Mellan mukaan perääntyä puoliväliriihessä suunnitelmistaan poistaa verovähennysoikeus vapaaehtoiselta eläkesäästämiseltä.   FA:n hallituksen puheenjohtaja, Nordean henkilöasiakkaista Pohjoismaissa vastaava johtaja Sara Mella vetoaa hallitukseen, jotta vapaaehtoisen eläkesäästämisen edellytyksiä ei heikennettäisi entisestään. Hän toivoo, että hallitus perääntyy suunnitelmistaan poistaa verovähennysoikeus vapaaehtoi...

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta.   Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava. Osakepaino nousee, mikä oletusarvoisesti kasvattaa työeläkevaroja. Eläkkeiden määräytyminen ja ikärajat pysyvät ennallaan, eläkemaksu säilyy nykytasolla vuoteen 2030.   Hallitusohjelman tavoitteen mukaan eläkeuudistuksen on varmistettava eläketurvan rahoituksellinen kestävyys ja riittävä etuustaso. Muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin miljardi euroa.  Työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen 19.1.2025 mukaan tavoite saavutetaan maltillisella sijoitusuudistuksella ja muilla toimilla. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan uudistuskokonaisuuden vaikuttavimmat osatekijät ovat eläkevar...

Eläkemaksujen korotukset tarkoittavat jo ennestään kireän verotaakan kiristymistä entisestään, mikä pienentää palkansaajien rahapussin sisältöä ja tekee työllistämisestä kalliimpaa , sanoo tutkimusanalyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.   Lähes puolet suomalaisista (48 %) arvioi, että maan eläkejärjestelmät romahtavat tulevaisuudessa niin, ettei ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan. Alle 45-vuotiaista näin ajattelee enemmistö. Nuorimpien ikäluokkien enemmistö ei pidä enää hyväksyttävinä eläkemaksujen korotuksia, selviää EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.   Vain 23 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään niin, että eläkkeet kyetään tulevaisuudessakin maksamaan. Alhaisinta epäluottamus on nuorten ikäluokkien lisäksi ylipäänsä työelämässä mukana olevilla. Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmän kestävyyteen on EVAn kyselyhistorian alhaisin sitten lamavuoden 1992. EVA selvitti osana syksyn 2024 Arvo- ...

Selvityksen tavoitteena on oltava sellainen eläkejärjestelmä, johon yrittäjät myös luottavat, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo. Kuva: Markus Sommers   Suomen Yrittäjät on vaatinut, että hallitus aloittaa nopeasti eduskunnan ja hallitusohjelman edellyttämän selvityksen yrittäjän eläkelaista (YEL). S osiaali- ja terveysministeri Sanni Grahn-Laaso n en (kok.) on asettanut filosofian tohtori Jukka Rantalan selvityshenkilöksi kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. – Erinomaista, että työ alkaa. Selvityksen tavoitteena on oltava sellainen eläkejärjestelmä, johon yrittäjät myös luottavat, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo. Selvityshenkilön tehtävänä on miettiä muun muassa YEL-työtulon määrittämisen vaihtoehtoja.  “Selvityshenkilön tulee avoimesti arvioida YEL-järjestelmään esitettyjä uskottavia kehittämisehdotuksia, kuten pakollisen YEL-vak...

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että suomalaista eläkejärjestelmää arvioidaan kansainvälisesti, vaikka joka maalla on omanlaisensa järjestelmä.    Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer-vertailussa. Vertailussa eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Viidenkymmenen maan vertailussa Suomen kokonaissijoitus putosi viime vuodesta yhden sijan. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa Suomi on edelleen kärkimaa, mutta eläkkeiden riittävyyden suhteen pisteet vähenivät. Eniten pisteet putosivat eläkejärjestelmän talouden kestävyyttä arvioitaessa.  STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että suomalaista eläkejärjestelmää arvioidaan kansainvälisesti, vaikka joka maalla on omanlaisensa järjestelmä.  - Vertailu toimii hyvänä kirittäjänä. On hienoa, että suomalaisen eläketu...

Jukka Mäkelä on toiminut Espoon kaupunginjohtajana vuoden 2011 alusta lähtien. Kuva: Olli Urpela Espoon kaupunki   Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä jää eläkkeelle kaupungin palveluksesta vuoden vaihteessa. Mäkelän viimeinen työpäivä on loppuvuodesta 2024, jonka jälkeen hän käyttää jäljellä olevat lomapäivät. Mäkelä (s. 1960) on toiminut Espoon kaupunginjohtajana vuoden 2011 alusta alkaen.   Ennen Espoon kaupunginjohtajan virkaa Mäkelä oli vuosina 2007–2010 Kokoomuksen kansanedustaja. Espoon politiikassa hän on ollut mukana vuodesta 1997 kaupunginvaltuutettuna, vuosina 2005–2008 kaupunginhallituksen puheenjohtajana sekä vuosina 2009–2010 kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Jukka Mäkelä on diplomi-insinööri, eMBA ja Aalto-yliopiston kunniatohtori. Hän on syntyperäinen espoolainen, innokas liikunnan ja urheilun harrastaja ja puolestapuhuja. ”Espoo on minulle rakas kotikaupunki ja on ollut upea mahdollisuus johtaa kaupunkia. Ole...