AsiatHalki

Suomalaisten tuki EU:n yhteiselle puolustukselle on kasvanut merkittävästi vuoden takaisesta. Samalla enemmistö (54 %) suomalaisista katsoo, että Suomen tulisi suhtautua hyväksyvästi, mikäli EU ottaa uutta yhteisvelkaa puolustustarkoituksiin.   Suomalaiset toivovat EU:lta selvästi nykyistä vahvempaa puolustuskykyä. Lähes kaksi kolmasosaa (64 %) ajattelee, että EU:lla tulisi olla yhteinen puolustus, käy ilmi EVAn kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.   Suomalaisten tuki EU:n yhteiselle puolustukselle on kasvanut merkittävästi vuoden takaisesta. Keväällä 2024 yhteistä puolustusta kannatti puolet (51 %), mutta nyt sitä kannattaa jo kaksi kolmesta. Samalla enemmistö (54 %) suomalaisista katsoo, että Suomen tulisi suhtautua hyväksyvästi, mikäli EU ottaa uutta yhteisvelkaa puolustustarkoituksiin. Vastaavasti vain 20 prosenttia vastustaa puolustusvelan ottamista. "Suomalaiset ovat heränneet siihen, että Euroopan on kyettävä huoleh...

Reservin ikärajojen nosto on ollut tavoitteena sekä Puolustusvoimien tarpeeseen että reserviläisten toiveeseen vastaamiseksi jo pitkään, mutta asia ei ole puolustusministeriössä edennyt , sanoo k ansanedustaja Mika Kari (sd.) Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP   Reservin ikärajojen nosto on ollut tavoitteena sekä Puolustusvoimien tarpeeseen että reserviläisten toiveeseen vastaamiseksi jo pitkään, mutta asia ei ole puolustusministeriössä edennyt. Kansanedustaja Mika Kari (sd.) on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, missä hallituksen esitys asiasta viipyy.   – Tällä hetkellä reservin ikäraja on johtajakoulutuksen saaneilla 60 vuotta ja miehistöllä 50 vuotta. Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudella käynnistettiin parlamentaarisen työryhmän aloitteesta hanke näiden ikärajojen nostamiseksi. Näin voitaisiin paremmin vastata Puolustusvoimien lisääntyneeseen työmäärään ja tehtäviin. Asiasta on k...

Kaikkine virheine ja ongelmineen Suomessa elää pohjimmiltaan lämminhenkinen, reilu ja toisistaan huolehtiva kansa , kirjoittaa Mikael Jungner. Kuva: Kreab   Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajan ja SDP:n entisen puoluesihteerin Mikael Jungnerin mielestä Suomi on heikkouksineenkin ainutlaatuisen hyvä kansakunta. Jungner jakoi pohdintojaan facebook-sivullaan lokakuussa 2023.   - Pohdin miten ainutlaatuinen kansakunta Suomi on. Ja onhan se , Jungner pohjusti ja jatkoi seuraavasti:   1. Kesällä vaihtui valta ja politiikan suunta muuttui kerralla. Kymmenissä valtioissa moinen olisi vaatinut sisällissodan. Suomessa riitti vaalit, joiden rehellisyyteen saattoi luottaa. 2. Monessa maassa poliisia pelätään, ja syystä. Suomessa ei tarvitse. Kun näen poliisin, herättää se turvallisuuden tunteen. Vaikka olisi tehnyt rikkeen, voi luottaa siihen, että myös poliisi noudattaa pelisääntöjä. Minua kuullaan, oikeuksiani arvosteta...

Uuden kyselyn tulosten perusteella Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi merkittävästi Nato-jäsenyyden kannatusta reserviupseereiden keskuudessa.   Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) uusi jäsenistölleen tekemänsä ajankohtaiskyselyn. Edellinen kysely toteutettiin pääosin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Uuden kyselyn tulosten perusteella hyökkäys Ukrainaan lisäsi merkittävästi Nato -jäsenyyden kannatusta reserviupseereiden keskuudessa. Reserviupseeriliitto kertoi asiasta tiedotteessaan 11.3.2022.   Kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt peräti 83,1 % vastanneista, sitä vastustaa 9,0 % ja kannastaan epävarmoja on 7,8 %. Muutos helmikuussa, juuri ennen Venäjän hyökkäystä, tehtyyn vastaavaan kyselyyn on todella iso. Jäsenyyden kannattajien määrä on noussut peräti 18,7 prosenttiyksikköä, kun helmikuussa jäsenyyttä kannatti 64,4 % vastanneista. Edellisen kyselyn jälkeen Nato-jäsenyyttä vastustavien määrä pieneni 12,5 prosenttiyksi...

Ilmavoimilla on nykyään käytössään 62 Hornet -hävittäjää, 55 yksipaikkaista F/A-18 C -tyyppiä ja seitsemän kaksipaikkaista D-tyyppiä. Hävittäjätyypin elinkaaren on arvioitu päättyvän vuoteen 2030 mennessä . Kuva: Ilmailumuseo   Jos Suomi joutuisi täysimittaiseen sotaan, hyökkääjä pyrkisi sotilaallisin iskuin lamauttamaan ilmapuolustuksemme, tekemään perustettavan reserviläisasevoiman toimintakyvyttömäksi sekä halvaannuttamaan yhteiskunnan johtamisen ja päätöksentekokyvyn. Tähän käytettäisiin todennäköisesti ballistisia ohjuksia ja ilmasta laukaistavia risteilyohjuksia, mutta myös nopeita lentokoneiden ja helikoptereiden tukemia maahanlaskuja, joiden onnistumisen edellytyksenä olisi kiistaton ilmanhallinta.   Sodankäyntitapojen on kuitenkin havaittu muuttuneen. Niin sanotussa hybridisodankäynnissä käytetään erikoisjoukkoja yhdessä kyberiskujen ja informaatioharhauttamisen kanssa. Operaatioille on luonteenomaista suuri nopeus, jo...