Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2023.

Hyvinvointialueilla heikko maine -tutkimus

Kuva
T-Median tutkimus: hyvinvointialueilla on keskimäärin heikko maine – johtamiseen ja vuorovaikutukseen liittyy merkittäviä haasteita. T-Median toteuttama hyvinvointialueiden Luottamus&Maine 2023 -tutkimus paljastaa, että Keski-Pohjanmaan Soite on maineikkain hyvinvointialue kohtalaisella mainetuloksella. Tutkimuksessa selvitettiin yhteensä 21 hyvinvointialueen maine ja sidosryhmätuki alueiden asukkaiden keskuudessa.   T-Media tutki hyvinvointialueiden maineet elo-syyskuussa 2023, ja tutkimukseen vastasi yhteensä 5 134 alueiden asukasta. Hyvinvointialueiden tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kärkeen sijoittuneista hyvinvointialueista Keski-Pohjanmaan maineluku oli 3.24 ja Etelä-Pohjanmaan 3.00.  ”Nyt toteutettu tutkimuskierros on lähtötilannetutkimus. Tästä on mielenkiintoista lähteä tarkastelemaan vuosittain, miten hyvinvointialueiden maine ja koetun luottamuksen taso kehittyvät asukkaiden keskuudessa”, tutkimu...

Yrittäjät esittää 130 purettavaa normia

Kuva
Haluamme auttaa hallitusta saavuttamaan hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen purkaa 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo. Kuva: Jetro Stavén   Suomen Yrittäjät esittää hallitukselle 130 normin purkamista. Yrittäjät luovutti listan purettavista normeista valtiovarainministeri Riikka Purralle tiistaina Suomen Yrittäjien valtuuston kokouksen yhteydessä.   – Haluamme auttaa hallitusta saavuttamaan hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen purkaa 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo. Ehdotuksessa on listattu 130 käytännön toimenpidettä, jotka kohdistuvat kevyempään luvitukseen, pätevyysvaatimuksiin, viranomaistoimintaan, työmarkkinoihin ja yrittämisen esteisiin. – Hallituksen tavoite normien purkamisesta on hyvä, ja Yrittäjät haluaa olla avuksi. Kannustamme hallitusta rohkeasti viemään eteenpäin ehdotuksia, ...

Nato-myönteisyys yhdistää suomalaisia

Kuva
EVAn Arvo- ja asennetutkimus, syksy 2023.   Suomalaisten suhtautuminen Natoon on hyvin yhtenäistä, paljastaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tuore Arvo- ja asennetutkimus. Naton kannatus on suurempaa kuin EU-myönteisyys, mutta myös EU-myönteisyys on noussut ennätystasolle.   Tärkeimmät havainnot Yli kolme neljästä suomalaisesta (77 %) suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Näkemykset ovat pysyneet vakaina Suomen jätettyä Nato-hakemuksen toukokuussa 2022. EU-myönteisyys on noussut 68 prosenttiin. Se on kasvanut 18 prosenttiyksikköä kolmessa vuodessa. Nato ja EU nähdään tärkeinä tekijöinä Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta, mutta Nato-jäsenyys nauttii laajempaa tukea. Vasemmistoliiton kannattajat ovat varauksellisimpia Nato-jäsenyyttä kohtaan (50 % myönteisiä, 25 % kielteisiä) ja perussuomalaisten kannattajat EU-jäsenyyttä kohtaan (27 % myönteisiä, 52 % kielteisiä). Suoma...

Suomesta paras maa lapsille ja nuorille -Haavisto

Kuva
Presidenttiehdokas Pekka Haavisto puhui Tampereella Vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa pitämässään puheessa nuorten hyvinvoinnista.   Presidenttiehdokas Pekka Haavisto puhui Tampereella Vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa pitämässään puheessa nuorten hyvinvoinnista.   ”Kävin Helsingin Malmilla tapaamassa Kohtaus ry:n nuoria heidän yhteisessä olohuoneessaan, ja keskustelussa nousi esiin kaksi vakavaa teemaa - koulukiusaaminen ja yksinäisyys. Tukipalveluja ja nuorten mielenterveyspalveluja tarvitaan, yksikin turvallinen aikuinen voi muuttaa nuoren elämän”, Haavisto sanoi. ”Keskusteluissa maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa nousee vielä yksi, erityinen teema - rasismi Suomessa. Se voi olla sitä että ei saa harjoittelupaikkaa yhtä helposti kuin toiset, se voi olla ryhmän ulkopuolelle jättämistä tai nimittelyä. Kesän keskustelu toivottavasti herkisti meidät kaikki tekemään syrjinnän vastaista työtä. Jos haluamme Suomen, ...

Keskusta nimesi ehdokkaita Euroopan parlamentin vaaleihin

Kuva
Keskustan ehdokasasettelu on pitkällä ja vain kahdeksan ehdokaspaikkaa jää avoimeksi ja puoluehallituksen nimettäviksi talven aikana.    Lahdessa kokoontunut Keskustan puoluevaltuuston kokous nimesi 12 ensimmäistä ehdokastaan kesällä 2024 käytäviin Euroopan parlamentin vaaleihin.   Ehdokkaiksi nimettiin:   Perttu Helin , 45, FM, erityisopettaja, Turku (Varsinais-Suomi) Kati Häkkinen , 43, yrittäjä, Mikkeli (Etelä-Savo, Itä-Savo, KN) Venla Kajan , 25, opiskelija, Kuopio (KOL) Elsi Katainen , 56, MEP, Kuopio (Pohjois-Savo, KN) Timo Kaunisto , 60 , FT, MMM, Hämeenlinna (Etelä-Häme) Piia Koriseva , 51, yrittäjä, toimittaja, Paimio (Varsinais-Suomi) Mika Lintilä , 57, kansanedustaja, Toholampi (Keski-Pohjanmaa) Valtteri Paakki , 25, FM, maakuntasuunnittelija, Jyväskylä (Keski-Suomi, Keskustanuoret) Petri Roininen , 59, DI, toimitusjohtaja, Helsinki (Helsinki) Sami Ronkola , 30, lastensuojelun ohjaaja, Kerava (Uusima...

Suomalaiset jakaantuneet metsäasenteissa

Kuva
Kehä kolmosen sisäpuolella korostuvat metsien suojeluun ja virkistyskäyttöön liittyvät tekijät, kun taas metsien taloudellinen merkitys ja työllisyys ovat tärkeämpiä maakunnissa. Helsinki-Uusimaa alueella harva pitää metsien merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajana tärkeänä , sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä .   Suomen jakautuminen arvoissa näkyy myös polarisoituneessa metsäkeskustelussa. – Suomi jakautuu alueellisesti vahvasti metsiä koskevissa mielipiteissä. Suhtautuminen metsien käyttöön ja niiden ensisijaiseen merkitykseen jakaa mielipiteitä voimakkaasti Helsinki-Uusimaa alueen ja muun Suomen välillä, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä.   – Kehä kolmosen sisäpuolella korostuvat metsien suojeluun ja virkistyskäyttöön liittyvät tekijät, kun taas metsien taloudellinen merkitys ja työllisyys ovat tärkeämpiä maakunnissa. Helsinki-Uusimaa alueella harva pitää metsien merkityst...

Mitä Suomi voi oppia Ruotsin mallista?

Kuva
Mallineuvottelujärjestelmä tarvitsee instituutioita, jotka tukevat sen toimintaa, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.   Keskustelua uudesta työmarkkinamallista on käyty Suomessa aika ajoin viidentoista viime vuoden aikana. Vientivetoinen palkanmuodostusmalli on yksi tapa koordinoida eri alojen työehtosopimusneuvotteluita, ja Ruotsissa tällaista mallia on noudatettu vuodesta 1997. Etlan tänään julkaistun Erikoisartikkelin mukaan Suomen uutta työmarkkinamallia tulisi tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä löytämään malli, joka sopii suomalaiseen kontekstiin. Virikkeitä voi ottaa muualta, mutta valmiita ratkaisuja ei muista maista löydy, kirjoittaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.   Etla Erikoisartikkeli 3 ohessa kokonaisuudessaan: Työnantajajärjestöt kutsuivat 16.11. palkansaajajärjestöt neuvotteluihin vientivetoisen työmarkkinamallin kehittämiseksi 1.   Neuvottelukutsun taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jossa to...