AsiatHalki

Kirkon jäsenmäärä supistui 64 prosenttiin 2023 oltuaan edellisvuonna 65 prosenttia. Kuva: evl.fi/Timo Jakonen   Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen ennakkoarvion mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä vuoden 2023 lopussa tulee olemaan noin 3 558 000. Kirkon jäsenten osuus väestöstä olisi tuolloin vajaat 64 prosenttia. Vuotta aiemmin kirkon jäsenyys oli 65 prosentilla suomalaisista. Tarkka jäsenmäärä 31.12.2022 oli 3 620 939.    Joulukuun 2023 tilastoinnit ovat seurakunnissa vielä kesken. Tammi–marraskuussa 2023 kirkkoon liittyi 19 854 henkilöä, ja kirkon jäsenyydestä luopui 37 524 henkilöä. Marraskuun loppuun mennessä kasteen oli saanut 20 339 alle 1-vuotiasta lasta. Kuolleiden määrä oli 43 935.  Lähes neljännes (23 %) vuoden aikana kirkkoon liittyneistä on iältään 30–39-vuotiaita eli millenniaalisukupolveen kuuluvia. Suurin kirkosta eronneiden ikäryhmä on 20–29-vuotiaat, joita on yli kolmannes (35 %) eron...

Kuinka hyvin seuraavat vallanjaon mallit sopisivat Suomelle (%). EVA Arvo- ja asennetutkimus, syksy 2023.   Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen vallanjakoon hallituksen ja presidentin välillä, mutta puolet suomalaisista pitää myös presidenttivetoista järjestelmää Suomelle sopivana. Presidentille halutaan monissa asioissa lisää valtaa, ja yksi näistä on EU-asiat, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä presidentin valtaoikeuksista, tehtävistä ja vallanjaosta suhteessa valtioneuvostoon ja eduskuntaan.   Tärkeimmät havainnot Suomalaisista 51 prosenttia arvioi, että Suomeen sopisi entisen kaltainen presidenttivetoinen valtiojohdon malli, joka on nykyisin käytössä esimerkiksi Ranskassa. Valtaosa (80 %) suomalaisista pitää myös nykymallia sopivana. Enemmistö (60 %) torjuu mallin, jossa presidentille jäisi vain Saksan mallin mukainen seremoniallinen rooli. K...

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde ei usko inflaation hillintätoimien olevan vielä maalissa. Kuva: Valerie Kuypers, cc-by-2.0   Euroopan keskuspankki keskittyy inflaation suitsimiseen työllisyyden kustannuksella. Se voi ruokkia populistisia ääriliikkeitä ja rampauttaa Suomen taloutta, arvioi sijoitussivusto Pörssihaukka.   Yhdysvaltain keskuspankki Fed on lausunnoissaan painottanut, että rahapolitiikka löyhtyy pian olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Vastaavia lausuntoja ei Euroopan keskuspankin (EKP) suunnalta kuulu, vaikka inflaatio on jäähtynyt vauhdilla jo keväästä. Tilanne tuo huolestuttavasti mieleen EKP:n toiminnan aiempien talouskriisien aikaan.  Heinäkuussa 2008 öljyn ja elintarvikkeiden hinnannousu pelästytti Euroopan keskuspankin (EKP), jonka pääjohtaja  Jean-Claude Trichet päätti nostaa ohjauskorkoa. Tämä huojensi eritoten inflaatiokammoisia saksalaisia. Päätös oli hätiköity. Talouskrii...

Yrityksissä on erittäin laajaa tyytymättömyyttä ay-liikkeen toimintaa kohtaan. On valitettavaa, että ay-liike koetaan Suomen suurimmaksi investointijarruksi. Työpaikoilla asiat yleensä sujuvat, mutta jotkut ammattiliitot ruokkivat systemaattisesti vastakkainasettelua , sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuva: Johanna Erjonsalo   Yrittäjät näkevät ay-liikkeen toiminnan Suomen pahimpana investointien esteenä. Se ohittaa tuoreen Yrittäjägallupin mukaan investointijarruna myös Venäjän toimet, talousnäkymät ja kasvavan julkisen velan. ”Toivon, että liitoissa otetaan peili käteen ja lopetetaan omaan jalkaan ampuminen. Jos joku tarvitsee investointeja, se on suomalainen duunari”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.   Joulukuun Yrittäjägallupissa ensimmäistä kertaa yksikään investointihalukkuuteen vaikuttaja tekijä ei jää positiiviseksi. Jokaisessa listatussa asiassa on enemmän yrityksiä, jo...

Tällaista tilannetta, jossa luottamuslukemat ovat nousussa kaikilla päätoimialoilla ei ole aivan äskettäin nähty. Viimeksi tällainen tilanne on ollut vuoden 2021 lokakuussa. Joulukuun lukemat vahvistavat jo marraskuussa tehtyä tulkintaa, että yritysten luottamuksessa pohjakosketus on nähty, EK:n johtaja Sami Pakarinen sanoo.   Kaikilla päätoimialoilla nähtiin pitkästä aikaa nousua.   ”Tällaista tilannetta, jossa luottamuslukemat ovat nousussa kaikilla päätoimialoilla ei ole aivan äskettäin nähty. Viimeksi tällainen tilanne on ollut vuoden 2021 lokakuussa. Joulukuun lukemat vahvistavat jo marraskuussa tehtyä tulkintaa, että yritysten luottamuksessa pohjakosketus on nähty”, EK:n johtaja Sami Pakarinen sanoo. Teollisuudessa luottamusta mittaava saldolukema oli joulukuussa -20. Luottamus nousi pisteen verran edelliskuun tasolta. Luottamusindikaattori on yhä selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon, joka on +1. Joulukuussa ra...

Julkishallinnon Luottamus&Maine 2023 -tutkimus: Suurimmat nousijat 2022-2023 maineen osa-alueittain. Tutkimuksessa mukana 79 organisaatiota, joita arvioitiin T-Median Luottamus&Maine -tutkimusmallilla. Organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona: hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus.   Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja sisäministeriö vahvistivat maineitaan eniten T-Median toteuttamassa julkishallinnon Luottamus&Maine 2023 -tutkimuksessa. Hätäkeskuslaitos ja Rajavartiolaitos jakavat ykkössijan hyvämaineisimpina organisaatioina.   Julkishallinnon organisaatioiden mainetta tutkittiin loka–marraskuussa 2023, ja tutkimukseen vastasi yhteensä 9 932 suomalaista. Suomen evankelis-luterilainen kirkko sekä sisäministeriö onnistuivat vahvistamaan mainettaan kansan parissa huomattavat 0,30 yksikköä. Julkishall...

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ensi vuonna toteutuvaa käännettä kohenevan ostovoiman tielle erityisen tärkeänä ajankohtaisessa tilanteessa. Palkansaajan ostovoiman tuntuva kasvu on harvinainen valopilkku muutoin ankeassa suhdannekuvassa.    Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kääntyy vuonna 2024 reippaaseen 2,3 prosentin kasvuun. Keskituloisen 3821 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ostovoima kohenee 750 euroa. Ostovoiman kohenemisesta kolmasosa tulee palkkaverotuksen kevenemisestä ja kaksi kolmasosaa reaalipalkan noususta.  Muutos on huomattava, sillä edellisinä kolmena vuonna ostovoima on jatkuvasti alentunut. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima on vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran matalampi 15 vuotta sitten vuonna 2008. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista , joissa on huomioitu palkankoro...