Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2024.

Suomalaiset äänestäisivät Kamala Harrisia

Kuva
Kolme neljästä suomalaisesta (74 %) antaisi äänensä demokraattien Kamala Harrisille , jos saisi äänestää Yhdysvaltain 5. marraskuuta pidettävissä presidentinvaaleissa.   Jos suomalaiset saisivat äänestää Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, suuri enemmistö äänestäisi demokraattien Kamala Harrisia, selviää EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.   Kolme neljästä suomalaisesta (74 %) antaisi äänensä demokraattien Kamala Harrisille , jos saisi äänestää Yhdysvaltain 5. marraskuuta 2024 pidettävissä presidentinvaaleissa. Yksi kymmenestä (10 %) äänestäisi republikaanien Donald Trumpia . Tulosten perusteella suomalaisten huoli Trumpin valinnasta kumpuaa pelosta, että hänen politiikkansa voisi heikentää maailman vakautta ja Suomen turvallisuustilannetta. Liki kolme neljästä (72 %) arvioi Trumpin valinnan vaikuttavan kielteisesti rauhaan ja konflikteihin maailmassa, ja vain 13 prosenttia arvioi vaik...

Suomalaisten enemmistö tyytymätön hallitukseen

Kuva
Kuusi kymmenestä (59 %) suomalaisesta ajattelee Petteri Orpon hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. Kuva: VN   Kuusi kymmenestä (59 %) suomalaisesta ajattelee Petteri Orpon hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. Hallitus on toiminut huonosti 34 ja melko huonosti 25 prosentin mielestä. Joka kolmas (33 %) on päinvastaista mieltä, todeten toiminnan olleen vähintään melko hyvää. Kahdeksan prosenttia pitää hallituksen toimintaa hyvänä, neljänneksen (25 %) antaessa sille melko hyvän arvosanan. Tiedot käyvät ilmi tutkimusyhtiö Verianin tuoreesta Puoluebarometrista . Verianin kyselytutkimuksen mukaan varsinkin kokoomuslaiset (81 %) ja perussuomalaiset (69 %) ajattelevat hallituksen onnistuneen työssään. 52 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kristillisdemokraateista on heidän kanssaan samaa mieltä, RKP:n kannattajista ainoastaan 37 prosenttia. Liki kaikki eli 95 prosenttia vasemmistoliittolaisista antoi halli...

Reservin ikärajoja pitäisi nostaa -SDP:n Kari

Kuva
Reservin ikärajojen nosto on ollut tavoitteena sekä Puolustusvoimien tarpeeseen että reserviläisten toiveeseen vastaamiseksi jo pitkään, mutta asia ei ole puolustusministeriössä edennyt , sanoo k ansanedustaja Mika Kari (sd.) Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP   Reservin ikärajojen nosto on ollut tavoitteena sekä Puolustusvoimien tarpeeseen että reserviläisten toiveeseen vastaamiseksi jo pitkään, mutta asia ei ole puolustusministeriössä edennyt. Kansanedustaja Mika Kari (sd.) on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, missä hallituksen esitys asiasta viipyy.   – Tällä hetkellä reservin ikäraja on johtajakoulutuksen saaneilla 60 vuotta ja miehistöllä 50 vuotta. Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudella käynnistettiin parlamentaarisen työryhmän aloitteesta hanke näiden ikärajojen nostamiseksi. Näin voitaisiin paremmin vastata Puolustusvoimien lisääntyneeseen työmäärään ja tehtäviin. Asiasta on k...

Kelan tukia runsaasti nuorille aikuisille

Kuva
Vuonna 2023 lähes kaksi kolmesta 16–29-vuotiaasta nuoresta sai Kelan etuuksia.   Läs meddelandet på svenska (fpa.fi) . Vuonna 2023 Kela maksoi 16–29-vuotiaille nuorille yhteensä 3,1 miljardia euroa eli keskimäärin 3 500 euroa per henkilö, kerrotaan Kelan tilastokatsauksessa Euroopan tilastopäivänä 20.10.2024.    Vuonna 2023 lähes kaksi kolmesta 16–29-vuotiaasta nuoresta sai Kelan etuuksia. Etuuksia maksettiin kyseiselle ikäryhmälle yhteensä 3,1 miljardia euroa eli keskimäärin 3 500 euroa per henkilö. Koko väestön tasolla Kelan etuuksia maksettiin keskimäärin 2 400 euroa henkilöä kohti vuonna 2023. Luvuissa ei ole huomioitu sairaanhoitokorvauksia, joihin muun muassa lääkekorvaukset kuuluvat. Eniten nuorille ja nuorille aikuisille maksettiin yleistä asumistukea, noin 790 miljoonaa euroa. Viime vuonna joka kolmas 16–29-vuotias sai asumistukea. Myös opintotukea sai lähes yhtä suuri osuus ikäryhmästä. Seuraavaksi s...

Ex-suurlähettiläs varoittaa suursodan uhasta

Kuva
Mikko Hautala tarjoaa kirjassaan Sotaa ja rauhaa teräviä näkemyksiä ulkopolitiikan sisäpiiristä.   Mikko Hautalan Sotaa ja rauhaa on vakuuttava kuvaus uudesta kylmän sodan aikakaudesta. Kokeneen ulkopolitiikan konkarin teos tarkastelee Venäjää, Yhdysvaltoja ja Suomea kiristyneen suurvaltakilpailun aikakaudella.   Mikko Hautala tarjoaa kirjassaan Sotaa ja rauhaa teräviä näkemyksiä ulkopolitiikan sisäpiiristä. Hän kurkistaa kriisi- ja sotauutisten taakse, hahmottelee kansainvälisen politiikan syvävirtauksia sekä arvioi Suomen aseman kehitystä tuoreena Naton jäsenmaana. Kirjassa nousevat esille pääkallopaikoilla toimineen Hautalan kokemukset ja havainnot.  Käynnissä oleva uusi suurvaltakilpailun aikakausi vaikuttaa syvällisesti Suomen asemaan ja tulevaisuuteen.  Ulkopolitiikan suuret virheet maksetaan – edelleen – viime kädessä verellä, joten paljon on pelissä.  Hautala kuvaa kiehtovasti Venäjän autoritääri...

Kansainvälinen vertailu eläkejärjestelmän hyvä kirittäjä -STTK

Kuva
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että suomalaista eläkejärjestelmää arvioidaan kansainvälisesti, vaikka joka maalla on omanlaisensa järjestelmä.    Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer-vertailussa. Vertailussa eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Viidenkymmenen maan vertailussa Suomen kokonaissijoitus putosi viime vuodesta yhden sijan. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa Suomi on edelleen kärkimaa, mutta eläkkeiden riittävyyden suhteen pisteet vähenivät. Eniten pisteet putosivat eläkejärjestelmän talouden kestävyyttä arvioitaessa.  STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että suomalaista eläkejärjestelmää arvioidaan kansainvälisesti, vaikka joka maalla on omanlaisensa järjestelmä.  - Vertailu toimii hyvänä kirittäjänä. On hienoa, että suomalaisen eläketu...

EVA esittää työperäistä maahanmuuttoa ilman sosiaaliturvaa

Kuva
EVA esittää EU:n ja ETA-alueen ulkopuoliselle työvoimalle kuuden kuukauden työnhakuviisumia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi suomalaisille työpaikoille. Työnhakuviisumiin on oikeus vain hakijoilla, joilla on riittävä koulutus, osaaminen tai työhistoria.   Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ehdottaa työvoiman vähenemiseen ratkaisuksi osaamisperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Suomessa pitää ottaa käyttöön ensi tilassa työnhakuviisumi, joka mahdollistaa kuuden kuukauden ajan työpaikan etsimisen ilman oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan.   EVA esittää EU:n ja ETA-alueen ulkopuoliselle työvoimalle kuuden kuukauden työnhakuviisumia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi suomalaisille työpaikoille. Työnhakuviisumiin on oikeus vain hakijoilla, joilla on riittävä koulutus, osaaminen tai työhistoria. Kuuden kuukauden määräajan puitteissa työnhakija voisi tehdä töitä tai käynnistää yritystoimintaa Suomessa. Malli tähtä...

Sanna Marinin tarina nyt kirjassa

Kuva
Palkittu politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo kirjassaan Sanna Marinin koko elämäntarinan ja analysoi hänen nousuaan puolueen johtoon ja pääministeriksi.   Palkittu politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo kirjassaan Sanna Marinin koko elämäntarinan ja analysoi hänen nousuaan puolueen johtoon ja pääministeriksi. Nurmi on seurannut Marinin uraa kunnallispolitiikka-ajoista saakka ja ollut paikalla useissa Marinin poliittisen elämän merkittävissä käänteissä.   Kirja kuvaa esimerkkien voimalla, millaisella minän palolla Sanna Marin pyrkii kohti huippua. Lukijalle selviää, mitä Marin ajattelee  Sauli Niinistöstä ja Natosta, ja miksi hän ei voi sietää perussuomalaisia. Entäpä mikä yhdistää Marinia, Niinistöä ja Jussi Halla-ahoa ? Teoksessa myös valotetaan Marinin suhtautumista vaurastumiseen. Kirjassa kuuluu vahvasti Sanna Marinin oma ääni, sillä sen kirjoittaja on haastatellut Marinia kymmeniä kertoja ja tuntenut hänet työn...

Yrittäjistä harva tähtää kasvuun -tutkimus

Kuva
Vain joka viides (21 %) prosenttia yrittäjistä pitää yrityksen kasvua ensisijaisena tavoitteenaan. Kuva: Switzerland Tourism   Danske Bankin tuore Yrittäjän taloudellinen mielenrauha 2024 -tutkimus osoittaa, että suomalaisten yrittäjien taloudellinen mielenrauha on heikentynyt ja yli puolet suomalaisista yrittäjistä (53 %) keskittyy ensisijaisesti päivittäisen liiketoiminnan pyörittämiseen. Vain joka viides (21 %) prosenttia yrittäjistä pitää yrityksen kasvua ensisijaisena tavoitteenaan.   Suomalaisten yrittäjien taloudellinen mielenrauha on heikentynyt, ja vain kaksi viidestä (40 %) yrittäjästä suhtautuu optimistisesti yrityksensä taloudelliseen tilanteeseen. Luku on selvästi pienempi kuin neljä vuotta sitten, jolloin se oli 47 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin Yrittäjän taloudellinen mielenrauha -tutkimuksesta, joka toteutettiin edellisen kerran kesällä 2020 pandemian alkuvaiheessa. Pessimismi talouden suhteen on kasvan...