Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2025.

Inhouse-yritykset toimivat lain harmaalla alueella

Kuva
Kunnat ja hyvinvointialueet kiertävät kilpailutusvelvoitettaan ostamalla palveluja omistamiltaan inhouse-yhtiöiltä.   Kunnat ja hyvinvointialueet kiertävät kilpailutusvelvoitettaan ostamalla palveluja omistamiltaan inhouse-yhtiöiltä. Kilpailuttamisen välttäminen aiheuttaa vuosittain satojen miljoonien eurojen menetykset veronmaksajille ja paisuttaa inhouse-yhtiöitä, todetaan EVAn tuoreessa analyysissä Maan tapa . Analyysin on kirjoittanut EVAn johtava veroasiantuntija, juristi Emmiliina Kujanpää.   EVAn analyysi nostaa esimerkkeinä ilmiöstä hankinnat ICT- ja taloushallinnon inhouse-yhtiöistä, jotka olisi pitänyt kilpailuttaa. Korkeimman hallinto-oikeuden lokakuussa 2025 antama ratkaisu, jossa Sarastia menetti inhouse-asemansa, tarkoittaa sitä, että kaikki yhtiöltä kilpailuttamatta tehdyt hankinnat ovat lainvastaisia. "Inhouse-yhtiöitä käytetään tarpeettoman laajasti, koska kilpailuttaminen koetaan työlääksi. Osa kunnista ja ...

Ryvettynyt BBC kärsii asiakaskadosta

Kuva
BBC :n pääjohtaja Tim Davie joutui eroamaan tehtävästään aiemmin marraskuussa, kun yhtiön sisältä vuotanut muistio paljasti BBC:n syyllistyneen Gazan konfliktia ja Donald Trumpia koskevien uutisten vääristelyyn. Kuva: BBC   Englannin yleisradioyhtiö BBC menettää kiihtyvään tahtiin tv-lupamaksutuloja , kun yhä useampi britti on jättänyt tv-lupansa maksamatta. Asiasta kertoo brittilehti The Telegraph .   BBC menetti viime vuonna (2024) yli miljardi puntaa (1,15 mrd euroa), kun yhä useampi britti jätti tv-luvan maksamatta. Maksettujen tv-lupien määrä väheni 300 000 kappaleella maaliskuusta 2024 maaliskuuhun 2025, vaikka tv-lupamaksujen perintää tehostettiin samaan aikaan merkittävästi.   BBC:n lupamaksutulojen lasku on ollut jyrkkää viimeisten viiden vuoden aikana pääjohtaja Tim Davien toimikaudella. Davie joutui eroamaan tehtävästään aiemmin marraskuussa, kun yhtiön sisältä vuotanut muistio paljasti BBC:n syyllistyne...

Kuntaveroprosentti nousee 560 000 suomalaisella 2026

Kuva
Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa.   Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa. Kunnallisveroprosenttia vuonna 2026 kiristävien kuntien lukumäärä pienentyi odotetusti vuodesta 2025, jolloin korotuksia tehtiin 68 kappaletta.   – Korottajien maltillinen määrä on jossain määrin yllättävää, kun ottaa huomioon talouden heikon yleiskuvan ja kuntien kustannuspaineiden nousun mm. työttömyyden hoidon takia. Näyttää siltä, että etenkin näin uuden valtuustokauden alussa ratkaisuja kuntien sopeutuspaineisiin on etsitty muualta kuin veronkorotuksista, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja  Timo Reina  kommentoi.  Tal...

Työttömyys nousee yhä -Tilastokeskus

Kuva
Työttömiä oli lokakuussa 276 000, ja työttömyysasteen trendiluku kohosi 10,3 %:iin, selviää työvoimatutkimuksen tiedoista. Trendiluku on korkein nykyisessä, vuodesta 2009 alkavassa trendisarjassa. Kuva: Tilastokeskus   15–74-vuotiaita työttömiä oli lokakuussa 48 000 enemmän kuin vuosi sitten. Toisaalta myös työllisiä oli 25 000 enemmän. Työvoimaa eli työllisiä ja työttömiä yhteensä olikin poikkeuksellisen paljon. Työttömiä oli lokakuussa 276 000, ja työttömyysasteen trendiluku kohosi 10,3 %:iin, selviää työvoimatutkimuksen tiedoista. Trendiluku on korkein nykyisessä, vuodesta 2009 alkavassa trendisarjassa. ”Nuorten eli 15–24-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille teki suorastaan pompun ylöspäin lokakuussa. Kyse lienee ainakin opiskelijoiden lisääntyneestä työnhausta. Työttömien määrän kasvu selittyy pitkälti tällä muutoksella. Kuitenkin myös 55–64-vuotiaissa työttömien määrä nousi”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Tas...

Marinin hallitus paisutti menoja koronan varjolla -VTV

Kuva
Sanna Marinin hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria: niitä kertyi neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa. Kuva: Getty Images   Koronakriisin jälkeisinä vuosina ei onnistuttu palaamaan normaaliin talouspolitiikkaan.   Sanna Marinin hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria: niitä kertyi neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa. Silti tähän asti on ollut tarjolla vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset valtion budjetissa kohdentuivat. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojien raportti tarjoaa nyt uutta tietoa pandemian ajan finanssipolitiikasta. Valtion menokehyksistä ja EU:n finanssipolitiikan säännöistä luovuttiin väliaikaisesti vuonna 2020 koronapandemiaan vedoten. Uuden raportin mukaan menolisäykset eivät kuitenkaan kohdentuneet v...

Yle on Suomen BBC

Kuva
Epäonnistuneen Gaza-uutisoinnin jälkeen kaikille pitäisi olla selvää, että päättäjien tulisi miettiä Ylen asema uudelleen. Kuva: kuvakaappaus Ylen A-studiosta   Yle julkaisi tällä viikolla (18.11.2025) tutkimuksen, jonka mukaan se on yhä luotetuin uutismedia Suomessa .   Uutinen Ylen luotettavuudesta kuulostaa irvokkaalta ja yllättävältä nyt, kun sen esikuvana pidetyn Britannian yleisradioyhtiön BBC :n uutisointi Gazan konfliktista on paljastusten myötä osoittautunut virheelliseksi ja valheelliseksi. Ylen kannalta onnekkaasti sen julkaiseman luotettavuustutkimuksen kysely toteutettiin lokakuussa (13.-20.10.). BBC:n ylimmän johdon eroon johtaneet paljastukset tulivat julki vasta marraskuun alussa.   BBC:stä paljastuneet väärinkäytökset veivät pohjan Ylen kaksi vuotta rummuttamalta tarinalta, jonka mukaan Israel toteuttaa Gazassa kansanmurhaa ja aiheuttaa siellä nälänhätää. Viimeistään nyt on käynyt ilmi, että sotarikokset,...

Suomalaiset tyytyväisiä ulkopolitiikkansa hoitoon

Kuva
Suomalaisista 59 prosenttia arvioi Suomen ulkopolitiikkaa hoidetun hyvin nykyisen valtiojohdon aikana.   Selvä enemmistö suomalaisista katsoo, että Suomen ulkopolitiikkaa on hoidettu nykyisen valtiojohdon aikana kokonaisuudessaan hyvin. Erityisen laajasti hyviä arvosanoja kerää presidentti Alexander Stubb. Sen sijaan Petteri Orpon hallituksen toiminta ulkopolitiikan hoidossa saa enemmistöltä huonon arvosanan, selviää EVAn syksyn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Suomalaisista 59 prosenttia arvioi Suomen ulkopolitiikkaa hoidetun hyvin nykyisen valtiojohdon aikana. Vain 22 prosenttia on eri mieltä. Tyytyväisyys ulkopolitiikan hoitoon on kasvanut edelliseen, vuoden 2016 mittaukseen verrattuna. Eri ulkopolitiikan päätöksentekijöistä edellinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö saa vähintään melko hyvän arvosanan 87 prosentilta suomalaisista. Alexander Stubbin vastaava lukema on 83 prosenttia.  "Tasavallan presidentti Alexander Stu...