AsiatHalki

Nykyhallituksen politrukit eivät yllä lähellekään Tannerin tasoa, koska varsinkin taloudellinen ymmärrys on monin tavoin hataraa. Punavihreä kansanrintama ei tee elettäkään edistääkseen kilpailukykyä ja työllisyyttä . Näin arvioi toimittaja Olli Herrala. Kuva: Kauppalehti   Teksti: Olli Herrala Missä ovat Väinö Tannerin tapaiset talouden toimintaa tajuavat demarit? Sitä tässä pohdiskelen, kun seuraan kansanrintamahallituksen talouspoliittista hakuammuntaa. Työpaikkoja tuhoutuu, velkaantuminen kiihtyy ja työllisyystavoite karkaa horisonttiin, mutta keinoja talouden vauhdittamiseksi ei tarjota. Veroraippaa toki tarjotaan, mutta tuttu demariruoska ei taloutta pelasta. Yt-menettelyynkin suunnitellaan lisää byrokratiaa ja sanktioita, vaikka toimivassa taloudessa sekä palkkaamisen että irtisanomisen pitäisi olla mutkatonta. Suomen Liikemiesten Kauppaopiston käynyt Tanner ymmärsi taloutta, kauppaa ja merenkulkua. Hän kannatti valti...

Suomi on nettomaksaja, koska kuulumme EU:n vauraimpiin maihin , sanoi pääministeri Sanna Marin puolustaessaan vuonna 2021 Suomelle koituvaa laskua EU:n elpymispaketista. Kuva: Valtioneuvosto   Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Suomen nettomaksuasema EU:n elpymisrahoituksessa johtuu keskeisesti Suomen suhteellisesta vauraudesta, jonka mukaan elpymisvälineen avustusrahoituksen jäsenmaakohtaiset maksut määräytyvät.   - Suomi on nettomaksaja, koska kuulumme EU:n vauraimpiin maihin , sanoi Marin eduskunnassa vastauksessaan välikysymykseen EU:n elpymispaketista 16.2.2021. Marin vastasi perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike nytin välikysymykseen EU:n elpymispaketista. Puolueet vaativat paketin torjumista.

Yksilön vaurastuminen on myönteinen asia, johon yhteiskunnan tulisi kannustaa, arvioivat konkarisijoittaja Erkki Sinkko ja Kai Vakkuri teoksessaan Lyhyt kirja rikastumisesta.    Yksilön vaurastuminen on myönteinen asia, johon yhteiskunnan tulisi kannustaa, arvioivat konkarisijoittaja Erkki Sinkko ja Kai Vakkuri teoksessaan Lyhyt kirja rikastumisesta.   -Varallisuuden epätasainen jakaantuminen on tosiasia, joka jatkuvana prosessina korjataan demokraattisin päätöksin. Yksilön vaurastuminen ja rikkaus sinänsä on täysin hyväksyttävä, jopa toivottava asiantila, kirjoittavat Erkki Sinkko ja Kai Vakkuri.  

FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi esitteli FA:n hallitusohjelmatavoitteet mediatilaisuudessa 25.4.2022. Oikealla kuvaa ottaa viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva   ”Erityisesti tässä tilanteessa on tärkeä huolehtia finanssitoimialan kyvystä rahoittaa talouskasvua ja työllisyyttä. Tämä edellyttää sitä, että tulevalla vaalikaudella toimialan sääntelyyn ja verotukseen ei tehdä kiristyksiä. On vältettävä esimerkiksi pankkien pääomavaatimusten tiukennusta ja taloudellisten rasitteiden lisäämistä”, korostaa FA :n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi .   FA esittää, että tuleva hallitus sitoutuu pitämään finanssitoimialan sääntelyn järkevällä ja maltillisella tasolla eikä kansallisella lisäsääntelyllä luoda alalle uusia rasitteita. Jos sääntely ei ole hallittavissa, se ei ole myöskään tehokasta. Rohkeasti on arvioitava, onko sääntelyä myös purettava. Kauppi korostaa, että lainsä...

Arvojohtajan vaikutusvalta perustuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin eikä asemaan, arvioi kirjailija ja dosentti Jari Ehrnrooth. Kuva: Matti Karppinen   Arvojohtaja voi olla vain se jonka vaikutusvalta perustuu henkilöön eikä asemaan. Kirjailija ja dosentti Jari Ehrnrooth teoksessaan Kymmenen vaatimusta vapaalle ihmiselle.

Britannian pääministeri Winston Churchill epäili keskivertoäänestäjän arvostelukykyä ja sen varaan rakentuvaa demokraattista järjestelmää.   Britannian pääministerinä toisen maailmansodan aikana toiminut Winston Churchill epäili suuresti keskivertoäänestäjän arvostelukykyä ja näin ollen sen varaan rakentuvaa demokraattista poliittista järjestelmää.   - Paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuuti n keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa , Churchillin kerrotaan sanoneen.

Perinteisen työnantaja vs. palkansaaja – asetelman rinnalle onkin nyt nousemassa yksityinen sektori vs. julkinen sektori asetelma, mikä saattaa muuttaa merkittävästi lähivuosina Suomen työmarkkinoita , arvioi Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen. Kuva: kokoomus.fi   Kunta-alan palkkaratkaisu on saanut mielenkiintoisen vastauksen työmarkkinoilla. Perinteiset rintamalinjat ovat murtuneet, kun ratkaisun ovat tyrmänneet sekä EK :n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Tätä kolmikkoa ei yleensä ole nähty samalla puolella. Perinteisen työnantaja vs. palkansaaja – asetelman rinnalle onkin nyt nousemassa yksityinen sektori vs. julkinen sektori asetelma, mikä saattaa muuttaa merkittävästi lähivuosina Suomen työmarkkinoita , arvioi Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen kirjoituksessaan 10.6.2022.   Kunta-alan ratkaisu on toki monilta os...

Kirjailija Kalle Isokallion mielestä poliitikot kuuntelevat päätöksissään enemmän tulonsiirtojen varassa eläviä kansalaisia, koska näitä on yksinkertaisesti enemmän kuin nettoveronmaksajia. Kuva: Jeppe Tuomainen   Tulonsiirtojen varassa elävien nettosaajien painoarvo on yhteiskunnassa suurempi kuin nettoveronmaksajien, arvioi kirjailija Kalle Isokallio. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että nettoveronmaksajia on vain kolmasosa kansalaisista.   - Jos otetaan huomioon kansalaisten koko elinkaari, vain kolmasosa kansalaisista on nettoveronmaksajia. Loput kaksi kolmasosaa ovat nettosaajia. Jos olisit poliitikko, kumpaa joukkoa nuolisit? Totta kai niitä, joita on kaksi kertaa enemmän ja ovat sen lisäksi saamamiehiä , sanoo kirjailija Kalle Isokallio Uuden Suomen blogikirjoituksessaan Enemmistöpäätöksillä konkurssiin .

IMF:n mukaan korkeimmat tuloverot ovat jo niin korkeat, että niiden laskeminen lisäisi verotuloja, kirjoittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju blogissaan. Kuva: Etla   Wappu on juhlan ja protestin aikaa. Minä protestoin sitä, että Suomi on vetänyt verotuksen huumassa överit. Sen seurauksena talouskasvu mataa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on vaarassa, kirjoittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju blogissaan .   Kuten 1980-luvulla mainostettiin yleisesti kaikille, ainakin joillekin on vielä tänäänkin lottovoitto syntyä Suomeen. Tuloerot ovat pienet, asunnottomuus maailman vähäisintä ja julkiset palvelut toimivat. Merkittävä yhteiskunnan solidaarisuuden mittari on se, kuinka paljon autetaan kaikkein vähäosaisimpia. Suomessa työtä vailla olevat sairaat ja muut erityisryhmät saavat kansainvälisesti vertailtuna ihan kohtuullisesti tukea. Meille kaikill...

Yritysjohtaja Björn Wahlroosin mielestä kehitysapu on rahan heittämistä kankkulan kaivoon. Kuva: UPM   Olemme 50 vuotta heittäneet rahaa k ankkulan kaivoon. Ehkä hissukseen voisi alkaa myöntää, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita. Pankinjohtaja Björn Wahlroos Suomen Kuvalehden haastattelussa kehitysavusta