Finanssiala toivoo malttia sääntelyyn ja verotukseen

FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi esitteli FA:n hallitusohjelmatavoitteet mediatilaisuudessa 25.4.2022. Oikealla kuvaa ottaa viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

 

”Erityisesti tässä tilanteessa on tärkeä huolehtia finanssitoimialan kyvystä rahoittaa talouskasvua ja työllisyyttä. Tämä edellyttää sitä, että tulevalla vaalikaudella toimialan sääntelyyn ja verotukseen ei tehdä kiristyksiä. On vältettävä esimerkiksi pankkien pääomavaatimusten tiukennusta ja taloudellisten rasitteiden lisäämistä”, korostaa FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

 

FA esittää, että tuleva hallitus sitoutuu pitämään finanssitoimialan sääntelyn järkevällä ja maltillisella tasolla eikä kansallisella lisäsääntelyllä luoda alalle uusia rasitteita. Jos sääntely ei ole hallittavissa, se ei ole myöskään tehokasta. Rohkeasti on arvioitava, onko sääntelyä myös purettava.

Kauppi korostaa, että lainsäädännön valmistelun on oltava avointa ja sidosryhmät on otettava mukaan valmisteluun kumppaniksi jo varhaisessa vaiheessa. Näin on syytä tehdä myös valvontaviranomaisten sääntelyvalmistelussa.

 

Suomen suurimpia veronmaksajia

 

Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia. Finanssialalle ei pidä ottaa käyttöön uusia erillisveroja, jotka heikentävät suomalaisen finanssialan kilpailumahdollisuuksia ja lisäävät asiakkaiden kustannuksia.
Rahoitustoimintaverot eri muodoissaan tulisivat kohdistumaan suoraan työn tekemisen kustannuksiin ja työntekijöihin.

Palkkasummapohjainen erityisvero loisi kannusteen automatisoida tiettyjä töitä tai siirtää pois Suomesta.

 

Vauhditamme talouden vihreää siirtymää

 

Finanssialalla on rahoittajana ja riskien jakajana keskeinen rooli ilmastokriisiin vastaamisessa ja luontokadon torjunnassa. Toimiala kantaa vastuun ja vauhdittaa talouden vihreää siirtymää. Vastuullisilla sijoitus- ja rahoituspäätöksillä voidaan ohjata rahavirtoja sellaisiin kohteisiin, jotka edistävät kestävää kehitystä. Viime kädessä on kyse tavallisten ihmisten rahoista säästäjinä, sijoittajina ja tulevina eläkeläisinä.

”Saastuttavan ja ilmastolle haitallisen toiminnan kustannuksia pitää nostaa. Tarvitaan globaali hinta hiilelle sekä sitova hiilibudjetti ohjaamaan sijoittamista. Päästöille on saatava globaali hinta”, Kauppi paaluttaa.