AsiatHalki

Vientivetoisella työmarkkinamallilla tarkoitetaan sitä, että vientialat avaavat neuvottelukierroksen ja määrittelevät palkankorotusten tason siten, että se ei vaaranna vientiyritystemme kilpailukykyä.   Vientivetoinen työmarkkinamalli tulee Ruotsista. Myös kunnat ja muut julkisen alan työmarkkinatoimijat ovat toimineet sen mukaisesti. EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälä kertoo, miksi Suomen pitäisi kerrankin ottaa Ruotsista mallia. Mitä vientivetoinen työmarkkinamalli tarkoittaa? Suomen hyvinvointi riippuu keskeisesti vientialojemme menestyksestä. Vientivetoisella työmarkkinamallilla tarkoitetaan sitä, että vientialat avaavat neuvottelukierroksen ja määrittelevät palkankorotusten tason siten, että se ei vaaranna vientiyritystemme kilpailukykyä. Koska myös muiden alojen palkkaratkaisut vaikuttavat vientiyritysten kustannuksiin, vientivetoiseen työmarkkinamalliin kuuluu lisäksi periaate, jonka mukaan muut alat eivät saa ylittää viennin ...

Suomen hakeminen Natoon keväällä 2022 oli kympin suoritus tasavallan presidentiltä, pääministeriltä, eduskunnan puhemieheltä ja koko Suomen kansalta, sanoo kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä Jyrki Karvisen kanssa kirjoittamassaan kirjassa Pitkä tie Natoon.   Risto E. J. Penttilä kirjasta Pitkä tie Natoon   Suomen matka YYA-sopimuksesta Natoon kesti kolmekymmentä vuotta. Se oli maraton, jonka lopussa oli hurja spurtti.   Lasse Viren kaatui kesken kymmenen kilometrin juoksun finaalin Münchenin olympialaisissa vuonna 1972. Silti hän tuli voittajana maaliin. Suomen ulkopoliittinen johto kaatui Nato-spurtin alussa, mutta silti hekin tulivat voittajina maaliin.   Suomen hakeminen Natoon keväällä 2022 oli kympin suoritus tasavallan presidentiltä, pääministeriltä, eduskunnan puhemieheltä ja koko Suomen kansalta. Historiallinen ratkaisu tehtiin ja toteutettiin nopeasti ja päättäväisesti. Voim...

Suurin haaveeni oli tulla tenoriksi, mutta se ei toteutunut. Valitettavasti minusta tuli tenori vain ajatusmaailmaltani, kertoo bassona maailman oopperalavoja valloittanut Jaakko Ryhänen. Kuva: Anna-Liisa Nikus   Raiko Häyrinen kirjasta Jaakko Ryhänen – Minun matkani   Pääsin armosta musiikkiopistoon. Tampereen musiikkiopiston rehtori oli tohtori Eero Nallinmaa, musiikintutkija ja teoreetikko. Yksi hänen teorioistaan oli, että laulajalla pitää olla kiitettävä arvosana äidinkielestä. Mutta minun äidinkielen arvosanani oli vain kahdeksan.   En muista enää mitä esitin Nallinmaalle koelaulussa, mutta palautteen muistan. Nallinmaa sanoi, että tällä kertaa hän antaa armon käydä oikeuden edestä.   Olin 17-vuotias ja siitä alkoivat minun lauluopintoni. Kun nelisenkymmentä vuotta myöhemmin aloin opettaa Tampereen ammattikorkeakoulussa, kumarsin syvään kulkiessani seinällä olevan Nallinmaan muotokuvan ohi ja sanoin kiitos, ...

Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin naapurimaa Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla.   Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton 15.12.2022 julkaistu Kansainvälinen palkkaverovertailu 2022 . Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin naapurimaa Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 47 000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa, eli 47 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 152 500 euron tulotasolla tämä ero...

Jokaisen aikuisen ajattelevan pitäisi ymmärtää tämä yhtälö: jos tehdään lisääntyvästi sähköä uusiutuvalla, joka on luonteeltaan keskeytyvää, tarvitaan lisää säätövoimaa, joka puolestaan tasoittaisi tarjonnan ja kysynnän kasvavat erot. Vihreä siirtymä on keskittynyt nimenomaan tämän vaihtelulle alttiin – aina ei tuule ja paista – energiamuodon lisäämiseen ja unohtanut säätövoiman , kirjoittaa Eija-Riitta Korhola blogissaan.   Eija-Riitta Korhola   Meneillään on kummallinen keskustelu. Vihreät korostavat, että kohonnut sähkönhinta ei johdu heidän politiikastaan eli heidän vuosikymmeniä EU:ssa ajamastaan vihreästä siirtymästä. Syy on yksinomaan Venäjän aloittamassa sodassa. Ne, jotka muuta väittävät, ovat heidän mukaansa Kremlin asialla ja putinisteja. Ja he syyttävät, että jos vihreä siirtymä olisi vain toteutettu aiemmin, meillä ei olisi näitä korkeita hintoja. Kyseessä on väistelyn ja vastuunpakoilun ennätys, ja nyt siitä maksava...