AsiatHalki

Tuloksista käy ilmi, että 40 prosenttia suomalaisista pitää rasismia suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa. Reilu puolet arvioi (55 %) ongelman olevan vähäinen.   Neljä kymmenestä suomalaisesta pitää rasismia melko tai erittäin suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa, reilun puolen katsoessa, että ongelma on pikemminkin vähäinen, käy ilmi EVAn syksyllä 2023 toteutetusta Arvo- ja asennetutkimuksesta.   Viimeisen reilun vuoden aikana Suomessa on keskusteltu paljon rasismista ja sen eri ilmentymistä suomalaisessa yhteiskunnassa.  EVA on seurannut suomalaisten suhtautumista rasismiin jo vuodesta 1990, viimeksi osana Arvo- ja asennetutkimusta syksyllä 2023. Tuloksista käy ilmi, että 40 prosenttia suomalaisista pitää rasismia suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa. Reilu puolet arvioi (55 %) ongelman olevan vähäinen. Mielipiteet Suomen rasismiongelman suuruudest...

Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneista talousjohtajista 40 prosenttia arvioi kuntansa talouden tilan tällä hetkellä huonoksi tai erittäin huonoksi.   Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneista talousjohtajista 40 prosenttia arvioi kuntansa talouden tilan tällä hetkellä huonoksi tai erittäin huonoksi. Vain neljä kuntaa kyselyyn vastanneista 210 kunnasta arvioi taloutensa tällä hetkellä erittäin hyväksi.   Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 2,9. Arvio on heikentynyt kevään 2024 Talousbarometristä, jolloin talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 3,3. Vastaukset painottuivat nyt selvästi heikompiin arvioihin kuin kevään kyselyssä.  Kuntien talousjohtajien näkymät talouden tilanteesta synkkenevät edelleen, kun arvioidaan kunna...

Erica Benner: Vapaus ja valta – Tutkimusmatkoja uhattuun demokratiaan . Ilmestyy 18.9. 2024.   Kosmopoliittikirjailija Erica Benner pohtii terävin sanankääntein ja konkreettisin esimerkein muun muassa demokratian epämiellyttäviä totuuksia, kansanvallan kompastuskiviä, johtajien mielivaltaa ja sitä, milloin maa ei ole enää demokraattinen.   Ihmiset ovat voima, joka saa kansanvallan toimimaan joko hyvin tai huonosti. Miljoonat ihmiset ympäri maailman haluavat vapautua autoritaarisen vallan alta, mutta monet epäilevät myös, onko demokratia paras vaihtoehto. Myös demokraattisista maista löytyy epäilijöitä. Hallintojärjestelmä, joka perustuu valtakamppailuihin ja loputtomiin väittelyihin huonosti informoitujen kansalaisten kesken, on helposti tehoton ratkaisemaan suuria yhteisiä haasteita: vaarallisia globaaleja kilpailuasetelmia, manipuloivia digitaaliteknologioita, ilmastonmuutosta. Erica Benner ei kuitenkaan kuulu skeptikoihin. ...

Liki kolme neljästä (72 %) suomalaisesta pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka hyvän sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden ylläpitäminen maksaa paljon. Tuki on kuitenkin pudonnut peräti 13 prosenttiyksikköä syksyn 2018 huippulukemista. Tulos selittyy kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien kriittisyyden kasvulla, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.     Liki kolme neljästä (72 %) suomalaisesta pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka hyvän sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden ylläpitäminen maksaa paljon. Tuki on kuitenkin pudonnut peräti 13 prosenttiyksikköä syksyn 2018 huippulukemista. Tulos selittyy kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien kriittisyyden kasvulla, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.   Päähallituspuolueiden kannattajien keskuudessa asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan ovat muuttuneet merkittävästi aiempaa kriittisemmiksi. Peruss...

Kotitalousvähennyksellä torjutaan harmaata taloutta ja tehostetaan kansantalouden työnjakoa. Vähennystä leikkaamalla ei edistetä näiden tavoitteiden ja hyötyjen toteutumista, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman sanoo. Valokuvaaja: Johanna Erjonsalo   Hallituksen suunnittelema kotitalousvähennyksen leikkaus lisäisi harmaata taloutta ja heikentäisi pienituloisten mahdollisuuksia käyttää vähennystä, Suomen Yrittäjät arvioi.   Hallitus suunnittelee kotitalousvähennyksen supistamista 94 miljoonalla eurolla. Kotitalousvähennyksen leikkaus ehdotetaan toteutettavaksi siten, että vähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosentteja alennettaisiin sekä omavastuuosuutta korotettaisiin. Suomen Yrittäjät ei lähtisi nyt leikkaamaan kotitalousvähennyksestä. – Kotitalousvähennyksellä torjutaan harmaata taloutta ja tehostetaan kansantalouden työnjakoa. Vähennystä leikkaamalla ei edistetä näiden tavoitteiden ja hyötyjen toteutumis...

On nähtävissä samankaltaisia varovaisen myönteisiä merkkejä kuin kuukausi sitten. Käänne parempaan työmarkkinoilla voi olla käsillä, mutta vielä sitä ei voi julistaa , arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.   Tuoreet tilastotiedot antavat jälleen viitteitä siitä, että tilanne työmarkkinoilla on vakautumassa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.   Työttömyysasteen nousu ja työllisyysasteen lasku ovat pysähtyneet. Lomautusten määrä on sekin laskusuunnassa, vaikka lomautettuja on yhä vuodentakaista enemmän. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli vuoden 2024 heinäkuussa 8,3 %. 15-64-vuotiaiden työllisyysaste oli heinäkuussa 72,4 % ”On nähtävissä samankaltaisia varovaisen myönteisiä merkkejä kuin kuukausi sitten. Käänne parempaan työmarkkinoilla voi olla käsillä, mutta vielä sitä ei voi julistaa”, sanoo Busk. Huol...

Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä, toteavat Hanna Wass ja Timo M. Kauppinen tutkimuksessaan.   Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä. Suurin ero naisten ja miesten poliittisissa kannoissa on havaittavissa nuorissa ikäluokissa. Muutos käy ilmi yleisen valtio-opin dosentti, varadekaani  Hanna Wassin  ja THL:n johtavan tutkijan  Timo M. Kauppisen tutkimuksesta, joka julkaistiin viime viikolla Kalevi Sorsa -säätiön  Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024  -raportissa. Artikkeli perustuu vuoden 2023 lopulla kerättyyn kyselyaineistoon sekä vaalitilastojen ja Tilastokeskuksen väestörakenn...