Ehdoton tuki hyvinvointivaltion kustantamiselle vähentynyt
Liki kolme neljästä (72 %) suomalaisesta pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka hyvän sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden ylläpitäminen maksaa paljon. Tuki on kuitenkin pudonnut peräti 13 prosenttiyksikköä syksyn 2018 huippulukemista. Tulos selittyy kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien kriittisyyden kasvulla, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Päähallituspuolueiden kannattajien keskuudessa
asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan ovat muuttuneet merkittävästi aiempaa
kriittisemmiksi. Perussuomalaisten (47 %) ja kokoomuksen (51 %) äänestäjistä
hyvinvointivaltion korkealle hintalapulle löytyy ymmärrystä vain noin puolelta.
Muiden puolueiden kannattajissa korkean hintalapun hyväksyvät selkeät
enemmistöt. Käytännössä kaikki vasemmistoliiton (97 %), SDP:n (95 %) ja
vihreiden (91 %) äänestäjät tukevat hyvinvointivaltiota kustannuksiin
katsomatta. Halukkuus hyvinvointivaltion kustantamiseen on korkealla tasolla
myös RKP:n (82 %), keskustan (74 %), kristillisdemokraattien (69 %) ja Liike
Nytin (64 %) äänestäjien keskuudessa.
Verotaakka hirvittää – oikeistoäänestäjät valmiita karsimaan palveluista
Kysymys mutkistuu, kun hyvinvointivaltion rahoitus kytketään
konkreettiselle tasolle veronmaksuun. Vajaa puolet suomalaisista (47 %) katsoo
verotuksen olevan kohtuuttoman kireää sillä saatavaan sosiaaliturvaan ja
yhteiskunnan palveluihin nähden. 40 prosenttia ei pidä verotusta turhan kireänä
sillä saataviin etuihin nähden.
Kun suomalaisilta kysytään verojen alentamisen ja palveluista luopumisen
väliltä, 38 prosenttia olisi valmis luopumaan joistakin valtiolta,
hyvinvointialueilta ja kunnilta saamistaan palveluista, jos veroja
alennettaisiin. Hieman suurempi osuus (43 %) ei olisi valmis luopumaan
palveluistaan, vaikka veroja alennettaisiin.
Kokoomuksen (68 %), Liike Nytin (66 %) ja
perussuomalaisten (65 %) äänestäjistä kaksi kolmesta olisi valmis luopumaan
joistakin palveluista, jos verotusta alennettaisiin. Tätä mieltä on vihreiden
(20 %) ja SDP:n (17 %) äänestäjistä vain viidennes, ja vasemmistoliiton
äänestäjistä hyvin harva (6 %). Keskustan (44 %), kristillisdemokraattien (40
%) ja RKP:n (38 %) äänestäjistä niin ikään vähemmistöt olisivat valmiita
luopumaan palveluista verotuksen alentamiseksi.
"Vaikka suomalaiset periaatteessa tukevat hyvinvointivaltion ylläpitämistä
kustannuksista riippumatta, yhä useampi pohtii, miten julkiset palvelut
pystytään rahoittamaan. Aikaisempien Arvo- ja asennetutkimusten mukaan
suomalaisten enemmistö ei mielellään itse maksaisi lisää veroja, eikä jatkuva
velkaantuminenkaan maistu. Kun toiminnan tehostamispyrkimykset eivät näytä
tuottavan tulosta ja kansalaisten verotus kiristyy entisestään, keskustelu
julkisten palveluiden rahoittamisesta on aiheellinen", sanoo EVAn johtava
veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Lähde: Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry 24.8.2024
Kommentit
Lähetä kommentti