AsiatHalki

  Suomen yhteisöverokanta on viime vuosina menettänyt kilpailukykyään suhteessa muihin maihin, kun useissa maissa on laskettu yhteisöverokantaa. Nykyinen osinkoverotus ei kannusta kasvuun, ja pääomatuloverotus on kansainvälisesti verrattuna kireää.   Yrittämisen ja omistamisen verotus tulee uudistaa alentamalla yhteisöverokanta 15 prosenttiin, luomalla neutraali osinkoverotus sekä luopumalla pääomatuloverotuksen progressiosta, kirjoittaa Borenius Asianajotoimiston osakas, oikeustieteen tohtori Janne Juusela EVA Analyysissa Verotuksenkolmiloikka . Neutraalissa osinkoverotuksessa kaikista osinkotuloista maksetaan 17,7 prosentin vero riippumatta yhtiön nettovarallisuudesta ja tulojen tasosta. Pääomatuloveroprosentti asetetaan 30:een. Yrityksen osinkona jakaman voiton kokonaisveroaste yhdessä yhteisöveron kanssa asettuu aina samalle tasolle pääomatuloveron kanssa, eli 30 prosenttiin. ”Suomi tarvitsee lisää yrit...

  Mitä kilpailukykyisempi Suomen yhteisöverokanta on, sitä suurempi on kannustin tulouttaa liiketoiminnan voitot Suomessa, toteaa OTT Janne Juusela   EVA Arviossa Viisi myyttiä verokeitaista . Kuva: tourismpanama.com   Verokeidasyhtiöiden käyttö ja aggressiivinen verosuunnittelu on suomalaisyrityksissä vähäistä. Yksi syy tähän on Suomen veronkiertonormisto, joka on EU:n yleiseen tasoon verrattuna erittäin ankara. Matala yhteisöverokantamme taas hillitsee väärinkäytöksiä ja halua siirtää kirjat muualle.   - Mitä kilpailukykyisempi Suomen yhteisöverokanta on, sitä suurempi on kannustin tulouttaa liiketoiminnan voitot Suomessa, toteaa OTT Janne Juusela tänään julkaistussa EVA Arviossa Viisi myyttiä verokeitaista . Juusela kumoaa viisi myyttiä käynnissä olevaan verokeskusteluun liittyen. Suomalaisyrityksillä on oikeus ja jopa velvollisuus harjoittaa kansainvälistä verosuunnittelua, hän huomauttaa. Suomalaisyritykset ei...

  Asuntosijoitusyhtiö Kojamo ja sen keskeiset omistajat, ammattiliitot, muodostavat Hjallis Harkimon mielestä Suomen suurimman veroparatiisin.   Hjallis Harkimo SAK ja sen ammattiliitot luokitellaan yleishyödyllisiksi yhteisöiksi ja ne eivät maksa osingoistaan veroa. Verovapailla sijoitustuotoillaan ammattiliitot ovat vuositolkulla kasvattaneet miljardiomaisuuttaan. Eniten rahaa ne ovat takoneet asuntoja vuokraavasta Kojamosta . Alun perin se perustettiin 50 vuotta sitten yleishyödylliseksi ja valtion lainoilla ja tuella toimivaksi VVO:ksi. Asuntojen vuokrat olivat kohtuullisia. Kun sääntelyn määräaika meni umpeen 25 vuodessa, on kehitys ollut sen jälkeen hyvin erilaista. Yhtiö muutti nimensä Kojamoksi ja lopulta se vietiin pörssiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ammattiliitot ovat kuitanneet yhtiöstä 900 miljoonaa euroa verottomana. Pelkästään Teollisuusliiton potti on 150 miljoonaa euroa. Nyt yhtiö rakennuttaa mm....

  Kirjoittajan mielestä julkisuudessa j ulkisuudessa esitetyt luvut verovälttelyn aiheuttamista veromenetyksistä ovat monella tavalla virheellisiä ja moninkertaisesti liioiteltuja. Kuva kevyestä verotuksesta tunnetuilta Brittiläisiltä Neitsysaarilta.   Heikki Pursiainen Panaman tietovuoto on aiheuttanut säpinää maailmalla. Suomea koskeva tieto on ollut tähän asti aika kesyä. Nordean veroparatiisikytkökset ja niihin liittyvä viestintäsekoilu on ollut ainoa kunnon uutinen. En usko, että Nordean itseaiheutettu kärsimysnäytelmä on läheskään päättynyt. Yhtään merkittävää poliitikkoa koskevaa veroparatiisipaljastusta ei kuitenkaan ole tullut. Eikä kenties tulekaan . Mehevien skandaalien sijasta olemmekin joutuneet Suomessa tyytymään harvinaisen surkeaan keskusteluun veroparatiisien ja -välttelyn aiheuttamista ”veromenetyksistä”. Keskustelun tekee surkeaksi se, että se perustuu läpikotaisin virheellisiin väitteisiin menetyst...

Veroj ärjestelmän tulisi kannustaa työntekoon eikä vähentää sitä haittaverotuksen keinoin , sanoo Liberan sisältöjohtaja ja oikeustieteen tohtori Tero Lundstedt.   Tero Lundstedt   Suomalaisen tuloverojärjestelmän erityispiirteitä ovat poikkeuksellisen jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot jo keskituloisista alkaen. Valitun veromallin vuoksi työtä tehdään vähemmän kuin normaalimman verotuksen oloissa, mikä tuottaa hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Järjestelmän tulisi kannustaa työntekoon eikä vähentää sitä haittaverotuksen keinoin. Haittaverolla tarkoitetaan ulkoishaitalle – esimerkiksi päästöille – asetettua veroa, jonka tarkoituksena on yleensä joko vähentää epätoivottavaa käyttäytymistä tai kompensoida sen aiheuttamien haittojen kustannuksia. Verotuksella voidaan pyrkiä hillitsemään esimerkiksi sokerin ja tyydyttyneiden rasvojen kulutusta. Tai työntekoa. Verokiila tarkoittaa työhön kohdistuvien verojen ja veronluon...

Unkarin Suomen-suurlähettiläänä kolme vuotta toiminut György Urkuti on sitä mieltä, että Unkaria on hänen toimikaudellaan syrjitty Suomen tiedotusvälineissä.   Unkarin Suomen-suurlähettiläänä kolme vuotta toiminut György Urkuti on sitä mieltä, että Unkaria on hänen toimikaudellaan syrjitty Suomen tiedotusvälineissä.   Sujuvaa suomea puhuva Urkuti ihmettele e AlfaTVUutisten haastattelussa, ettei hänelle ole annettu kunnon tilaisuutta selittää hallituksensa näkemyksiä suomalaisille.   – En koskaan päässyt vaikkapa Yleisradion studioon. Se on aika mielenkiintoinen havainto, kun kolme vuotta on jo kulunut, Urkuti sanoo. Hänen virkakautensa päättyi viime viikonloppuna, ja hän on nyt palannut Budapestiin. Unkarin hallitusta on moitittu Suomessa ahkerasti etenkin vuodesta 2015 lähtien. Tuolloin pääministeri Viktor Orbánin hallitus pystytti maansa etelärajalle aidan, joka esti turvapaikanhakijoiden vapaan pääsyn Balkanilta Eu...

  Rother on tällä hetkellä vierailevana tutkijana EVAssa. Kuva: Karoliina Paavilainen / EVA     Natanael Rother   Julkiset palvelut toimivat Sveitsissä esimerkillisen hyvin huolimatta alueiden välisestä verokilpailusta. EVAn vieraileva tutkija, sveitsiläinen Natanael Rother kertoo, että sveitsiläisen menestyksen yhtälö on alueiden välinen kilpailu yhdistettynä niiden väliseen solidaarisuuteen. Sveitsiläisenä olen tottunut saamaan osakseni oudoksuvia katseita ulkomaisilta poliitikoilta, kun keskustellaan siitä, miten eri maat ovat päätyneet vauraudeltaan eritasoisiksi. Vaikka Sveitsin menestys tunnetaan laajalti, menestyksen resepti ei ole ihmisille tuttu. Jotkut kuvittelevat, että kyse on puhtaasti onnesta. Toiset yrittävät vähätellä menestystä väittämällä, että kaikki on peräisin entisaikojen pankkitoiminnasta. Uskottavampi selitys Sveitsin menestykselle ovat yhteiskunnan rakenteet, esimerkiksi verokilpailu. On...