Tekstit

Haavisto ja Stubb saaneet eniten medianäkyvyyttä

Kuva
Näkymä Retrieverin presidenttiehdokkaiden mediajulkisuutta tutkineesta media-analyysistä   Presidenttiehdokkaiden tämän syksyn aikana saamasta julkisuuden määrästä löytyy sekä yhteneväisyyksiä että yllättäviä eroja vaaligallupeihin verrattuna, selviää mediaseuranta- ja -analyysitoimisto Retrieverin media-analyysistä. Kannatusmittausten kärkeen kirinyt Alexander Stubb jää medianäkyvyyden määrässä hieman eniten mediajulkisuutta keränneestä Pekka Haavistosta. Mediamainintojen määrässä kolmanneksi yltää Jussi Halla-aho.   Pekka Haavisto ja Alexander Stubb johtavat presidenttiehdokkaiden mediajulkisuuden määrässä aikavälillä 1.9.–19.12.2023. Haavisto on kerännyt syksyn aikana 4277 mainintaa kotimaisessa toimituksellisessa mediassa. Stubbilla mainintoja on 4157 kpl. Heidän näkyvyytensä on kehittynyt samansuuntaisesti ja julkisuuden määrä lisääntynyt loppuvuotta kohden. Analyysin presidenttiehdokkaiden mediajulkisuudesta on toteuttanut ...

Talous, väkivalta ja levottomuudet huolena -EVA

Kuva
Suomalaisten kokemat uhat. EVAn Arvo- ja asennetutkimus, syksy 2023.   Valtaosa suomalaisista pitää uutta, laajamittaista talouskriisiä maailmalla uhkana. Puolentoista vuoden takaiseen uhkakyselyyn nähden eniten on kasvanut jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä vähintään melko suurena uhkana pitävien osuus, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo ja asennetutkimuksesta. Tärkeimmät havainnot Suomalaisista 87 prosenttia arvioi uuden laajamittaisen talouskriisin maailmalla hyvin tai melko suureksi uhaksi. 83 prosenttia suomalaista arvioi raa’an väkivallan lisääntymisen nuorten keskuudessa samoin. Lähes kaksi kolmesta (64 %) suomalaisesta pitää jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä vähintään melko suurena uhkana. Kokonaisuutta uhkana pitävien osuus on kasvanut 18 prosenttiyksikköä keväällä 2022 toteutettuun mittaukseen nähden. Porvaripuolueiden äänestäjien selvät enemmistöt pitävät jen...

Lomautusjärjestelmää selkiytettävä ja yt-rajaa nostettava -yrittäjät

Kuva
Lomautusjärjestelmä on tärkeä yrityksille, mutta siinä on vielä kehittämisen varaa. Huolestuttavaa on, että moni yritys ei pidä lomautukseen liittyvän lainsäädäntöä ja työehtosopimuskirjauksia selkeinä ja helposti ymmärrettävinä, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioista vastaava johtaja Janne Makkula . Kuva: Johanna Erjonsalo   Yrittäjät pitävät lomautusjärjestelmää tärkeänä, mutta näkevät siinä paljon kehittämisen tarpeita, kertoo tuore Yrittäjägallup. 39 prosenttia pk-yrityksistä on lomauttanut henkilöstöä määräajaksi tai toistaiseksi viimeisen viiden vuoden aikana, kertoo Yrittäjägallup.   Mitä isompi yritys on henkilömäärältään, sitä enemmän se on käyttänyt lomautusjärjestelmää. Toimialoittain eniten lomautusta on käytetty teollisuudessa ja rakentamisessa. Asiantuntijapalveluissa lomautuksia on ollut vähiten. Pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä selvittävään Yrittäjägallupiin vastasi 1 300 pk-yritysten edustajaa m...

Väyrysellä loppukiri kannattajakorttien keräämisessä

Kuva
Uutis- ja julkisuuspimento on seurannut myös valmistautumistani ensi vuoden presidentinvaaleihin. Vain vähättelyä ja kielteistä julkisuutta on ollut tarjolla , Paavo Väyrynen sanoo blogikirjoituksessaan.   Entinen ulkoministeri Paavo Väyrynen (kesk.) jatkaa kannattajakorttien keräämistä pystyäkseen asettumaan ehdolle presidentinvaaliin. Väyrysen mukaan kannattajakorttien keräämistä on haitannut muun muassa postin lakko ja yleisön epätietoisuus, kun tiedotusvälineet ovat tarjonneet hänelle vain vähän julkisuutta.   - Uutis- ja julkisuuspimento on seurannut myös valmistautumistani ensi vuoden presidentinvaaleihin. Vain vähättelyä ja kielteistä julkisuutta on ollut tarjolla , Väyrynen sanoo blogikirjoituksessaan 16.12.2023 .   Väyrysen pitäisi saada kokoon 20 000 kannattajakorttia, jotta hän voisi osallistua vaaliin. Aikaa kannattajakorttien keräämiseen on enää muutama päivä. - Oman vaikeutensa aiheutti viime torsta...

DCA-sopimus vahvistaa puolustusta -SDP:n Koskinen

Kuva
Sopimus on keskeinen osa Suomen Nato-jäsenyyttä, taustoittaa kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Johannes Koskinen. Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP   Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) on tarkoitus allekirjoittaa tulevana maanantaina. Sopimus helpottaa ja nopeuttaa tarvittaessa Yhdysvalloilta saatavaa sotilaallista apua samoin kuin harjoitustoimintaa. Sopimus tulee vahvistamaan Suomen puolustusta ja tukemaan Naton puitteissa tehtävää puolustussuunnittelua.   - Sopimus tiivistää monipuolisesti maiden keskinäistä puolustusyhteistyötä. Se avaa Suomen maa-, meri- ja ilmavoimien käyttöön tarkoitettuja alueita  tehokkaan puolustuksellisen yhteistyön ja varautumisen edellyttämiin huolto-, valmius- ja varastointitoimiin sotilas- ja muun henkilöstön helpomman liikkumisen ohella. Sopimus on keskeinen osa Suomen Nato -jäsenyyttä, taustoittaa kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Johannes Kosk...

Ikäihmisen hoiva julkisella yli kolmanneksen kalliimpaa

Kuva
Luvut kertovat siitä, että hyvinvointialueilla tehdään säästöpäätöksiä vaillinaisin tiedoin. Kuvitellaan, että säästöjä saadaan esimerkiksi ostamalla vähemmän ympärivuorokautista palveluasumista, vaikka todellisuudessa sama palvelu maksaa enemmän hyvinvointialueen itse tuottamana. Ongelman ydin on siinä, että julkisten palvelujen kustannuksia ei tunneta. Tähän pitää saada muutos. Hyvinvointialueiden tulee ennen ostopäätösten tekoa pystyä vertailemaan palveluntuottajia ja hinta on yksi tärkeä kriteeri, sanoo HALIn va. toimitusjohtaja Arja Laitinen .   Hyvinvointialueiden talousahdingosta on uutisoitu laajasti. Useat hyvinvointialueet ovat esittäneet ratkaisuksi ostopalveluista leikkaamista. Tuoreen Hyvinvointiala HALI ry:n selvityksen mukaan tämä on kuitenkin lyhytnäköistä. HALI vertaili kaupunkien ja kuntien ikäihmisten hoivakotien kuluja siihen kustannukseen, joka kaupungille tai kunnalle tuli, kun se osti saman palvelun yritykseltä tai ...

Keski- ja hyvätuloisen verotus kireää Suomessa

Kuva
Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Keskipalkkaa eli 49 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on Suomessa reilut kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin.   Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, kun verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2023 . Keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen nousun osuus tulonlisäyksestä, on Suomessa koko vertailujoukon kolmanneksi korkein ja selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta peräti 49,5 euroa menee veroihin. Palkan verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat tulot. Keskipalkkaa eli 49 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on Suomessa reilut ...