Kauniainen paras, Vantaa huonoin verovertailussa

Kauniaisten kaupungin vaakuna kuvaa hyvin kaupungin taloudenpitoa, koska oravaa pidetään yleensä säästäväisyyden ja hyvän taloudenpidon vertauskuvana.

Kauniainen on pääkaupunkiseudun priimus ja Vantaa on heikoin Asiat halki -ajatuspajan tekemässä pääkaupunkiseudun kunnallisverovertailussa.

Ajatuspaja vertaili pääkaupunkiseudun neljän kunnan kunnallisveroprosentteja. Pääkaupunkiseudun ja samalla koko Suomen alhaisin kunnallisveroprosentti vuodelle 2020 on Kauniaisissa, 17 prosenttia. Helsinki ja Espoo perivät asukkailtaan 18 prosentin kunnallisveroa. Vantaa on pääkaupunkiseudun kunnista ahnein verottaja 19 prosentin kuntaverollaan.

Asiat halki –ajatuspaja haluaa toimitusjohtaja Jaakko Kourin mukaan herättää vertailulla keskustelua kunnallisveron tasosta, koska se on osa kansalaisten kokonaisverorasitusta, joka Suomessa muutenkin on kansainvälisessä vertailussa korkea.

-Kunnallisveron tasosta puhutaan Suomessa aivan liian vähän siihen nähden, että se on merkittävä osa kansalaisten kokonaisverorasitusta, joka syö ostovoimaa, vähentää ihmisten työhalukkuutta ja ehkäisee siten talouden kasvua. Kunnallisveroon pitäisi kiinnittää nyt entistäkin enemmän huomiota, kun siihen kohdistuu korotuspaineita muun muassa väestön ikääntymisen myötä, sanoo toimitusjohtaja Kouri.

Alhainen veroprosentti houkuttelee hyviä veronmaksajia

Kunnan asukkailtaan perimän kunnallisveron taso on ajatuspajan mukaan tärkeä indikaattori, koska se kertoo, miten tehokkaasti ja järkevästi kunnan taloutta on hoidettu. Korkea kunnallisveroprosentti kertoo yleensä tehottomuudesta ja huonosti hoidetusta taloudesta, kun taas alhainen kunnallisveroprosentti kertoo hyvästä taloudesta.

- Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kuntaveroista voi tehdä sen johtopäätöksen, että Kauniainen on hoitanut asioitaan hyvin ja vastuullisesti, kun taas Vantaalla asioita on hoidettu huonosti, kun se joutuu verottamaan asukkaitaan huomattavasti raskaammin kuin naapurikunnat. Näin siitäkin huolimatta, että Vantaan sijainti logistisesti on erinomainen, Kouri jatkaa.

Asiat halki –ajatuspajan ekonomisti Irmeli Holopainen muistuttaa, että kunnallisveron taso on merkittävä kunnan vetovoimaan vaikuttava tekijä. Alhainen kunnallisvero houkuttelee hyviä veronmaksajia, kun taas korkea kunnallisvero karkottaa heitä. Holopainen ottaa esimerkiksi hyvätuloisen, 100 000 euroa vuodessa ansaitsevan henkilön, joka voi säästää vuodessa tuhansia euroja muuttamalla alhaisempaa veroa perivään naapurikuntaan.

-On totta, että suuri osa ihmisistä ei edes ajattele kunnallisveron tasoa, koska se peritään automaattisesti esimerkiksi palkasta. Mutta mitä parempituloisesta ihmisestä on kysymys, sitä enemmän hän yleensä kiinnittää huomiota verotuksen tasoon, myös kunnallisveroon, koska Suomessa hyvätuloiset joutuvat jyrkän veroprogression takia maksamaan runsaasti tuloveroja, sanoo Holopainen.

-Tämä johtaa kunnissa erilaisiin taloudellisiin kierteisiin. Alhaisen verotuksen kunnat menestyvät, koska niihin muuttaa hyviä veronmaksajia, nettoveronmaksajia, jotka kaiken lisäksi usein kuluttavat keskimääräistä vähemmän julkisesti tuotettuja palveluja kuten sosiaali- ja terveyspalveluja. Korkean verotuksen kunta joutuu helposti kurjistumisen kierteeseen, koska kuntaan muuttaa suhteessa enemmän huonoja veronmaksajia kuin hyviä veronmaksajia, Holopainen jatkaa.

Holopaisen mukaan onkin paradoksi, että huonosta kehityksestä kärsivässä kunnassa turvaudutaan helposti veron korottamiseen, kun sitä itse asiassa tulisi laskea, jotta saataisiin pidettyä kiinni hyvistä veronmaksajista ja katkaistua kurjistumisen kierre.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat Holopaisen mukaan kunnallisveron osalta oivallinen pienoislaboratorio verotuksen vaikutuksista. Näin siitä syystä, että alue koetaan yhtenäiseksi työssäkäyntialueeksi, jossa ihmiset voivat valita asuinpaikkansa muun muassa kunnan palvelujen ja verotuksen perusteella.

Osoitetta muuttamalla jopa tuhansien eurojen säästö

Kauniaisissa alhainen kunnallisvero on Holopaisen mukaan osaltaan ollut syynä myönteiseen talouskierteeseen, kun taas Vantaalla eteläisiä naapurikuntia korkeampi verotuksen taso on kroonisesti heikentänyt kaupungin taloutta. Holopainen muistuttaa, että esimerkiksi 100 000 euroa vuodessa ansaitseva henkilö joutuu Vantaalla maksamaan 2000 euroa enemmän kunnallisveroa kuin Kauniaisissa.

-Kauniainen ja myös Espoo ovat alhaisemmalla verotuksellaan houkutelleet hyviä veronmaksajia, joiden joukossa on yrittäjiä ja toimitusjohtajia. Nämä ovat mielellään tuoneet myös yrityksensä lähelle asuinpaikkaansa, mikä on johtanut Keilaniemen kaltaisten yrityskeskittymien syntymiseen, Holopainen sanoo.

Holopainen muistuttaa, että koko maa hyötyy taloudellisesti vahvoista kunnista, koska Kauniaisten kaltaiset vahvat kunnat maksavat tulontasausta heikommille ja siis huonomimin talouttaan hoitaneille kunnille.

-Kauniasten ajatellaan yleensä pienenä kuntana hyötyvän pääkaupunkiseudun muiden kuntien tuottamista palveluista, mutta oikeasti Kauniaisten kaupunki maksaa asukastaan kohden eniten tulontasausta muille kunnille, sanoo Holopainen. 

Kunnallisveron tasoon vaikuttavat kunnan voimasuhteet ja ideologiat

Holopaisen mukaan myös historialliset ja aatteelliset seikat ovat vaikuttaneet kunnallisveropäätöksiin.

-Kauniaisissa porvarillisesti ajattelevilla ja tarkkaa taloudenpito arvostavilla ihmisillä on ollut perinteisesti keskeinen asema kaupungin hallinnossa ja luottamusmiesorganisaatiossa. Vantaa on ollut perustamisestaan saakka työläisten ja vasemmiston hallitsema kaupunki, ja vasemmiston piirissähän on aina vallinnut illuusio siitä, että talouden ongelmat saadaan korjattua veroja korottamalla. Vantaalla kerrotaan tarinoita myös siitä, että hyvät veronmaksajat haluttiin tietoisesti pitää poissa kaupungista, koska he olisivat saattaneet äänestyskäyttäytymisellään nakertaa vasemmiston hegemoniaa, Holopainen sanoo.

Kunnallisveroprosentit ovat viime vuosina pysyneet pääkaupunkiseudulla jokseenkin muuttumattomina. Kunnallisveroa muutti viimeksi Helsinki, joka alensi kunnallisveronsa 18 prosenttiin aiemmasta 18,5 prosentista vuoteen 2018. Vantaa korotti kunnallisveroaan 0,5 prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin vuodelle 2010.

Teksti: Jussi Reinikainen, kirjoittaja on Asiat halki –ajatuspajan toimittaja.