BBC:n suomenkielinen radiotoimitus

Vuonna 1990 toimitus teki 50-vuotisjuhlakiertueen Suomessa. Double-deckerin lähettivät matkaan Petri Nevalainen, Minna Johnsson, Päivi Isotalous, Marjo Ahonen, Maritta del Canto, Esa Vähäkyrö ja Ilpo Salonen. Kuva: BBC Photo Library.

 

 

Ilpo Salonen

kirjasta Täällä Lontoo

”Englannin yleisradio, Lontoo. Suomenkielinen lähetys alkaa.” Näin kajautti Hillar Kallas kauniilla virolaisaksentilla eetteriin 18.3.1940.

BBC:n ulkomaanpalvelu lähetti ohjelmaa tuossa vaiheessa jo 22 kielellä. Myöhemmin, kun kieliosastoja on vuosikymmenten varrella aloitettu ja lopetettu maailmantilanteiden muuttuessa, näiden yhteenlaskettu määrä on noussut jo lähelle sataa.

Kallas muisteli lähetystä toimituksen 30-vuotisjuhlaohjelmassa: ”En voi sanoa, että se oli mikään hupainen tilaisuus. Vajaa viikko sitten oli allekirjoitettu maaliskuun välirauha, joka järkytti koko maailmaa. Eihän maailmalla ollutkaan muuta tehtävää kuin seurata Suomen taisteluita. Puolan nitistämisen jälkeen länsirintamalta ei ollut kuulunut juuri yhtäkään laukausta – paitsi natsien keskitysleireissä – eikä yhtäkään viholliskonetta nähty Lontoon yläpuolella.”

Kallaksen mukaan tunnelma studiossa oli melko kireä, koska kaikki olivat ensikertalaisia mikrofonin ääressä. Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja ja toimituksen vakituisena avustajana Lontoossa toiminut 28-vuotias Arvo Ääri luki seitsemän minuutin uutiskatsauksen, maisteri Liisa Morell (o.s. Ritarsalo) luki BBC:n pääjohtajan kirjoittaman alkutervehdyksen ja lähetystöneuvos Rafael Seppälä esitti Suomen virallisen lausunnon. Suomen Lontoon-suurlähettiläs George Gripenberg sattui olemaan silloin Suomessa.

”Minä siitä selvisin parhaiten, kun pääsin vain niillä kuudella alkusanalla. Me kolme BBC:läistä olimme harjoitelleet uutisten lukemista vain joitakuita viikkoja, mutta ihme kyllä kommelluksia ei sattunut – tai ehkä minun muistini on siinä viallinen”, Kallas muisteli.

”Mutta sen kyllä muistan, millä ilolla se ensimmäinen viidentoista minuutin lähetys lopetettiin, meitähän odotti sen jälkeen sherrytilaisuus. Vaikka Arvo Ääri ja minä, me kun olimme viisaita, otimme salaa etukäteen kovia ryyppyjä viskipullosta, jonka olimme piilottaneet läheiseen vessaan.”

Ensimmäisen suomenkielisen 15-minuuttisen lähetyksen käsikirjoitukset ovat vuosikymmenten varrella kadonneet, joten käsitellyistä uutisaiheista ei ole tarkkaa tietoa. Liisa Morellin mukaan ensimmäiseen lähetykseen valittuja valmennettiin hyvin: ”Olimme niin innostuneita, ettei huomattu ollenkaan, että oltiin viisi viikkoa töissä ilman ainoaakaan vapaapäivää.”

Päivä oli muutenkin historiallisesti merkittävä: Hitler ja Mussolini tapasivat Brennerin solassa 18.3.1940. Mussolini lupasi Italian liittyvän sotaan ”sopivalla hetkellä”. Meillä ei ole tietoa, kerrottiinko siitä lähetyksessä. Suomen lehdistä Helsingin Sanomat uutisoi tapaamisen näyttävästi seuraavana päivänä, mutta ei maininnut sanallakaan Punkaharjun lähellä Putikon asemalla samana päivänä tapahtunutta onnettomuutta, jossa kuoli 14 evakkoa, kun tavarajuna törmäsi heitä kuljettaneeseen junaan. Eipä Helsingin Sanomat maininnut BBC:n ohjelmien alkamistakaan.

Talvisota oli päättynyt Moskovan rauhansopimukseen13.3., sotasensuuri määräsi yhä, mitä Suomessa sai julkaista. Suomalaisten tiedot tuollaisista tapahtumista ja sodan todellisesta kulusta olivat hyvin niukkoja ja tarkoin säädeltyjä. BBC:kään ei vielä raportoinut ”tavallisista” Suomen uutistapahtumista.

Yle oli alkanut lukea STT:n uutiskatsauksia 1920-luvulla, joten tuon ajan radiokuuntelijoille oli kyllä uutistarjontaa. Radion ainoalla kanavalla luettiin Suomessa maaliskuussa 1940 neljät uutiset suomeksi ja ruotsiksi. Käytössä olivat, pitkät, keskipitkät ja lyhyet aallot.

BBC:n pääjohtajana 1977-1982 toiminut Ian Trethowan (1922-1990) kertoi vuonna 1980 toimituksen juhlalähetyksessä, että suomenkielisen ohjelman tavoitteena oli tarjota ”suomalaiselle yleisölle paikkansapitävien tietojen lähde maailman tapahtumista, kun seurasimme Britanniassa niiden kehittymistä toisen maailmansodan ensimmäisenä vuotena”. Tämäkin viittaa selvästi siihen, että päästös suomekielisen toimituksen perustamisesta oli tehty vuoden 1939 puolella.

Hillar Kallaksen mukaan Suomen sotasensuurin takia uutislähetyksiä oli helppo tehdä: saattoi olla melko varma, että lähetyksissä kerrotut asiat olivat kuulijoille todella uutisia.

”BBC:n kautta Suomessa kuultiin suurista tapahtumista usein kauan ennen kuin Suomen oma radio ja lehdistö antoivat niistä tiedot. Esimerkiksi Hitlerin ja sotamarsalkka Keitelin saapuminen Suomeen kesäkuussa 1942, Ribbentropin saapuminen Suomeen kaksi vuotta myöhemmin, Paasikiven matka Tukholmaan kesäkuussa 1944 keskustelemaan rauhan mahdollisuuksista ja hänen matkansa Moskovaan ministeri Enckellin kanssa saman vuoden maaliskuussa kerrottiin kaikki BBC:n uutisissa ensimmäiseksi. Ja yksistään meiltä suomalaiset kuulivat Viron ja Norjan sorrosta”, Kallas kertoi.

Hillar Kallas tuskin arvasi ensimmäistä lähetystä juontaessaan, kuinka pitkä ja monivaiheinen tulevaisuus toimituksella oli edessään. Monista aikalaiskommenteista voi päätellä, että englantilaiset kansakuntana suhtautuivat Suomeen ystävällisesti ja lämpimästi. Tämä on todennäköisesti heijastanut myös BBC:n toimintaan. Puolueettoman Suomen tukala sijainti Neuvostoliiton naapurissa herätti sympatiaa ja huolta.

Sama myönteinen asenne kaikui BBC:n Euroopan osastojen päällikön tervehdyksessä suomalaiskuulijoille suomenkielisen toimituksen 15-vuotispäivänä vuonna 1955: ”Haluaisin teidän tuntevan kuunnellessanne Lontoota, että kuuntelette ystävää. Ystävää, joka ymmärtää teidän vaikeutenne, kertoo teille rehellisesti omistaan, esittää teille mielipiteensä tyrkyttämällä niitä väkisin ja antaa teidän tehdä itse niistä omat arviointinne.”

Kansojen rauhanomaisen rinnakkainelon ajatus oli kirjattu jo vuonna 1927 BBC:n vaakunaan sanoilla: ”Nation shall speak peace unto Nation”, vapaasti käännettynä ”kansakunta puhuu kansakunnalle rauhan kieltä”. Ensimmäinen maailmansota oli tuoreessa muistissa, ja tällaiselle komealle tunnuslauseelle tuntui olevan tarvetta. Olisi kyllä yhä.

Endnote: Kirjoittaja työskenteli BBC:ssä 1987-1997

 

Länsimaisen Suomen ja vapaan sanan puolustajat

 

BBC aloitti suomenkieliset lähetykset Lontoosta heti talvisodan jälkeen, maaliskuussa 1940. Jatkosodan aikana BBC:llä oli merkittävä rooli sotasensuurin alla eläneessä Suomessa. Idän ja lännen välisessä informaatiosodassa suomalaiset toimivat journalismin keinoin läntisten arvojen puolesta. Myöhemmin ohjelma-aikaa ainnettiin myös englantilaisen elämänmenon esittelylle popmusiikista jalkapalloon. Toimituksen työ Lontoossa oli tehty, kun Suomi oli liittynyt Euroopan Unioniin 1995 ja Neuvostoliitto kadonnut kartalta.

 

Maineikas Max Jakobson sekä sekä Erkki Toivanen, Erkki Raatikainen, Erkki Arni ja Pertti Salolainen ovat BBC:n journalistikoulun tunnetuimpia konkareita. Kiinnostavia persoonia on myös naisissa, kuten Essi Kiviranta, auto- ja musiikkitoimittaja ja toimituksen pitkäaikaisin päällikkö.

 

Suomenkielisissä lähetyksissä on esiintynyt tunnettuja brittejä kuninkaallisia ja pääministereitä myöten. Sirpa Räsänen haastatteli Cliff Richardia 1968, jolloin tämä edusti Britanniaa Eurovision laulukilpailuissa kappaleella Congratulations. Kuva: BBC Photo Library

Erkki Raatikaisen toimittajanura jatkui BBC:n jälkeen Suomessa nousujohteisena ja huipentui Yleisradion pääjohtajuuteen 1970-1979. Kuva: BBC Photo Library.

Erkki Arni (vas.) teki pitkän uran BBC:ssä ja toimi lyhyen aikaa toimituksen päällikkönä. Kirjailija Matti Rossi herätti pahennusta rohkeilla radiohupailuillaan. Heimo Tauriainen tuli BBC:n jälkeen suomalaisille tutuksi Ylen tv-uutisten ankkurina. Kuva: BBC Photo Library

 

Suomenkielinen toimitus sijaitsi yli 50 vuotta Bush Housessa, BBC:n ulkomaanpalvelun toimitalossa Strand-kadun varrella. Kuva: Risto Uimonen

Artikkeli on poiminta teoksesta Täällä Lontoo – BBC:n suomalaistoimittajat idän ja lännen välisessä informaatiosodassa. Risto Uimonen, Hanna Rajalahti, Ilpo Salonen (toim.). Tekijät ja WSOY, 2020