Bruce J. Oreck on Suomen ystävä

 

Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat hyvällä tolalla, suurlähettiläs Bruce Oreck (oik.) kertoo Valittujen Palojen päätoimittajalle Ilkka Virtaselle.

Yhdysvaltain Suomen suurlähettilään Bruce J. Oreckin, 61, mielestä Venäjän tulisi kunnioittaa Suomen itsenäistä päätöksentekoa, jos tämä päättää hakeutua Naton jäseneksi.

 

”Se on ilman muuta Suomen oma asia. Kukaan muu ei sitä voi päättää. Ymmärrän että tämä edellyttäisi poikkeuksellisen tarkkaa harkintaa, koska Venäjä on naapurinne, mutta Natossa ei ole kyse hyökkäyksellisestä asiasta vaan se on puolustuksellinen. Se ei ole jotain, jossa Venäjän tarvitsisi pelätä tai jossa Suomen tulisi pelätä oman asemansa puolesta, koska Suomen oikeutta puolustautua ei ole koskaan voitu kyseenalaistaa ja koska se (Nato-jäsenyys) tekee mahdolliseksi Suomen puolustuksen vahvistumisen”, Oreck sanoo varoen ottamasta tämän selkeämmin kantaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.

 

Oreck arvostelee tapaa, jolla Venäjä tunkeutui keväällä Krimin niemimaalle. Hänen mielestään Venäjän olisi tullut ottaa asia esille YK:ssa, jos se oli huolissaan venäjänkielisen väestön turvallisuudesta Ukrainassa.

 

”On monia eri keinoja hoitaa humanitäärisiä ongelmia, on YK ja monet siihen liittyvät organisaatiot. Ei voi vain yksipuolisesti marssia sisään ja valloittaa alueita, se ei ole 21. vuosisadan toimintatapa”, Oreck sanoo.

 

Harmaantuvan Suomen talouden tuleva menestys riippuu Oreckin mielestä pitkälle suomalaisten ja erityisesti nuorten kyvystä sopeutua muutoksiin ja ottaa riskejä. Hän kehottaa suomalaisia vanhempia rohkaisemaan lapsia ja nuoria riskinottoon ja muutosvalmiuteen.

 

”Elämme suurten muutosten aikaa, asiat muuttuvat tosi nopeasti. Ei tarvitse katsoa kuin Nokiaa. Kun saavuin tänne viisi vuotta sitten, se oli yhä matkapuhelinalan kuningas. Nyt sen bisneksen on ostanut Microsoft. Nokia jatkaa toimintaansa, mutta keskeinen osa sen liiketoimintaa katosi”, Oreck sanoo.

 

”Suomen kohtalo riippuu siitä, miten hyvin 40-60-vuotiaat ymmärtävät muutoksen nopeuden. En sano, että 50-vuotiaan miehen tai naisen pitäisi muuttua, se on liikaa vaadittu. Mutta sosiaalisesti ja kulttuurisesti on tärkeätä, että he kääntyvät seuraavan sukupolven puoleen sanoen, että on tärkeätä että te muututte. Annamme teille luvan yrittää, ottaa riskejä, epäonnistua, ja liikkua nopeasti. Minä en muutu, mutta sinun täytyy muuttua. Ja äidit, isät ja koko yhteiskunta sanoo, että se on hyvä asia. Se on tämän yhteiskunnan haaste tällä hetkellä”, Oreck sanoo.

 

Puhuttaessa Suomen rakenteellisista ongelmista, kuten huoltosuhteen heikentymisestä, työttömyydestä ja julkisen talouden velkaantumisesta Oreck viittaa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuushakuisuuteen. Se on hänen mukaansa johtanut tilanteeseen, jossa muutoksia ja riskinottoa vältetään viimeiseen saakka.

 

”Suomalaiset ottavat riskejä mutta usein vasta, kun selkä on seinää vasten. Ei ole paras hetki ottaa riskiä silloin, kun selkä on seinää vasten. Sinulla on enemmän liikkumavaraa ja vaihtoehtoja ottaessasi riskejä silloin, kun et ole keskellä kriisiä”, Oreck muistuttaa.

 

”Ei kuulosta hyvältä suunnittelulta, että odotetaan kriisin kärjistyvän siihen saakka, että vaihtoehtoja ei enää ole. Tähän sopii vanha sanonta Nooasta. Milloin Nooa rakensi arkin? Aivan oikein, hän rakensi arkin ennen sateen alkamista. Kannattaa toimia hyvän sään aikana.”

 

Oreck myös hämmästelee suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää, jonka pitäisi kaiken järjen mukaan rohkaista kansalaisia yrittämiseen ja riskinottoon, mutta joka päinvastoin saa nämä jähmettymään paikoilleen.

 

”On mielenkiintoista, että Yhdysvalloissa meillä ei ole sellaista sosiaalista turvaverkkoa kuin teillä on täällä (Suomessa), ja silti olemme riskinottajia. Voisi ajatella, että miksi ottaa riskejä maassa, jossa ei ole turvaverkkoa. Voisi olettaa, että verkon puuttuessa olisimme (amerikkalaiset) maailman konservatiivisimpia ja riskejä välttävimpiä koko maailmassa, mutta emme ole, päinvastoin olemme ehkä suurimpia riskinottajia.”

 

”Kun Suomessa on turvaverkko, eikö teidän pitäisi ottaa enemmän riskejä. Sen sijaan, että turvaverkko toimisi trampoliinina, joka auttaisi sinua yltämään korkeammalle, se tarttuu sinuun ja jäät siihen jumiin. On mielenkiintoista, miksi sosiaalinen turvaverkko toimii kuin liimapaperi. En tarkoita, että siitä pitäisi pyrkiä kokonaan eroon, mutta jollain tavalla sitä pitäisi muuttaa”, Oreck sanoo.

 

Ympäristöasiat ovat aina olleet Oreckin sydäntä lähellä. Niinpä hän kehottaa suomalaisiakin päättäjiä investoimaan energiaa ja ympäristöä säästäviin järkeviin hankkeisiin, jotka poikisivat aikaa myöten hyvän tuoton säästöinä.

 

”Esimerkiksi katuvalot voisi vaihtaa energiaystävällisemmiksi led-valoiksi, jolloin valaistus paranisi ja yhteiskunnan rahaa säästyisi. Jokaisesta eurosta, jonka käytätte energian tuontiin, 80 senttiä lähtee Suomesta eikä koskaan palaa takaisin”, Oreck sanoo.

 

Muutenkin Oreck tervehdyttäisi kansantaloutta mieluummin järkevillä investoinneilla kuin jatkuvilla leikkauksilla. Yhdysvaltain talouden toipuminen finanssikriisin aiheuttamasta kuopasta on hänen mielestään osoitus elvyttävän talouspolitiikan toimivuudesta, kun tiukempaa talouskuria noudattaneen Euroopan talous kangertelee yhä.

 

”Se osoittaa, että tapa, jolla Valkoinen talo vastasi vuoden 2008 talouskriisiin elvytyksellä oli erittäin onnistunut ja tuottoisa koko kansakunnalle. Eurooppa valitsi säästömallin, me valitsimme elvytysmallin, ja meidän mallimme voitti”, hän sanoo.

 

Energiansäästöideoitaan suurlähettiläs Bruce Oreck on päässyt soveltamaan Helsingissä myös Yhdysvaltain suurlähetystössä, jonka noin 100 miljoonaa euroa maksanut remontti on loppusuoralla. Lähetystön energiankulutus supistuu Oreckin mukaan uuden tekniikan ansiosta noin puoleen entisestä, vaikka lähetystöalueelle on rakennettu remontin yhteydessä runsaasti uusia toimistotiloja ja modernisoitu vanhasta rakennuksesta uudenaikainen innovaatiokeskus.

 

Uudistusten myötä lähetystöllä on Oreckin mukaan entistä paremmat valmiudet hoitaa niin kulttuurisia, poliittisia kuin taloudellisiakin yhteyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Innovaatiokeskuksessa on hänen mukaansa vieraillut ensimmäisten 12 kuukauden aikana noin 5000 ihmistä, mikä on aktiiviselle ja ulospäin suuntautuneelle suurlähettiläälle ylpeyden aihe.

 

Bruce Oreck on ollut suurlähettiläänä Suomessa noin viisi vuotta. Hän on presidentti Barack Obaman pisimpään palvellut suurlähettiläs ja näinä aikoina hänestä tulee pisimpään Suomessa palvellut Yhdysvaltain suurlähettiläs kautta historian. Hän ei halua arvioida toimikautensa päättymisen tarkkaa ajankohtaa.

 

”Olen täällä yli kesän. Saanko jatkaa täällä vielä syksynkin, se jää nähtäväksi. Tämä on hyvä työpaikka. Työehtoihin kuuluu muun muassa sairausvakuutus, mukava paikka asua, joten ei mitään syytä valittaa (naurua).”

 

”Jos saan olla täällä vuoden loppuun, silloin lähetystön rakennustöiden pitäisi olla sataprosenttisesti valmista. Kun käynnistin rakennusprojektin, ajattelin näkeväni siitä vain osan, sitten toimikauttani jatkettiin, ja sainkin olla mukana pidempään ja pidempään. On mahdollista, että saan olla todistamassa sitä hetkeä, kun viimeisimmätkin rakennusmiehet täältä poistuvat.”

 

Oreckista on viiden Suomessa vietetyn vuoden aikana kehittynyt vannoutunut saunoja, joka pulahtaa toisinaan myös avantoon. Hän kertoo aloittavansa päivänsä aina ani varhain ja piipahtavansa ensin lähetystön saunassa ja kuntosalissa. Oreck saunoo paitsi suurlähetystössä myös Suomen Saunaseuran saunassa Helsingin Vaskiniemessä. Hänen ansionsa saunakulttuurin edistäjänä sai tunnustuksen kesäkuussa, kun saunaseura myönsi hänelle tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon. Saunomisen lisäksi entinen kilpatason kehonrakentaja on innostunut Suomessa jälleen soutamisesta, jota hän nuorempana harrasti myös kotimaassaan Yhdysvalloissa.

 

Teksti: Ilkka J. Virtanen

Kuvat: Paula Gustafsson

 

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Valitut Palat -lehdessä elokuussa 2014. Artikkeli julkaistaan Valittujen Palojen luvalla.

 

Bruce Oreckin villakoira Deckard seuraa isäntäänsä kaikkialle.

Suomen tulisi voida päättää mahdollisesta Nato-jäsenyydestä itsenäisesti, sanoo suurlähettiläs Bruce Oreck.

 

Nokian putoaminen matkapuhelinmarkkinoilla on Bruce Oreckin mielestä kouriintuntuva osoitus muutoksen vauhdista nykymaailmassa.

 

 

Ilkka Virtanen tekee tuttavuutta Deckardin kanssa.