Juha Sipilän oppivuodet

Juha Sipilä toimi Suomen pääministerinä vuosina 2015–2019. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 ja keskustan puheenjohtajana vuosina 2012–2019. Kuva: Eduskunta

 

 

Risto Uimonen

Kirjasta Juha Sipilä – Keskustajohtajan henkilökuva

 

Juha Sipilä kasvoi Kainuun sydänmailla, Puolangalla. Hänen kotonaan kunnioitettiin kristillisiä arvoja ja kannatettiin keskustaa. Sipilä oppi siellä myös omatoimisuuden, käden taitojen ja ahkeruuden merkityksen.

 

Juha Sipilän tarina alkaa siitä, kun hän tulla putkahti maailmaan 25.4.1961, jolloin elettiin kylmän sodan aikaa. Juhan syntymävuosi oli täynnä suurta toiveikkuutta ja pahoja

pettymyksiä. Kaksitoista päivää ennen hänen syntymäänsä Neuvostoliitto lähetti 27-vuotiaan majurin Juri Gagarinin historian ensimmäiselle avaruuslennolle. Tapahtuma nosti valtavan optimismin aallon koko maailmassa, avasihan avaruusteknologian läpimurto huimia tulevaisuuden näkymiä siitä, mitä ihmiskunta voi aikaansaada tekniikan avulla.

 

Uuden ajan airut, nuori John F. Kennedy oli aloittanut Yhdysvaltain presidenttinä tammikuussa 1961. Hän ja Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hrushtshov sopivat toiveita

herättävästi huippukokouksesta Wienissä heinäkuussa. Tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi, ja kylmä sodan ilmapiiri vain kiristyi. Berliinin kriisi huipentui elokuussa, jolloin

DDR sulki kaupungin itä- ja länsiosien välisiä rajanylityspaikkoja ja alkoi rakentaa kaupungin halkaisevaa muuria. Neuvostoliitto jätti lokakuussa nootin Suomelle ja laski pelon

ilmapiirin tulevaisuuden ylle. Presidentti Urho Kekkosen onnistui kuitenkin laukaista noottikriisi marraskuussa.

 

Sipilän perheen esikoisvauva päästi ilmoille ensimmäisen parkaisunsa Vetelissä, Keski-Pohjanmaalla, jossa hänen isänsä Pentti Matias Sipilä toimi kansakoulunopettajana yhden

vuoden ajan. Vauva oli autuaan tietämätön maailmanpolitiikan melskeistä, mutta hänen vanhempiaan tulevaisuus askarrutti, kuten lukuisia muitakin nuoria ja vakiintuneita pareja.

 

Sipilöiden poika sai kasteessa lyhyet ja ytimekkäät etunimet Juha Petri. Etenkin nimi Petri oli vielä tuohon aikaan harvinaisuuttaan moderni. Vetelistä ei jäänyt Sipilän esikoispojalle muistoja, sillä hänen isänsä ja äitinsä, Pirkko Aino Hellevi Sipilä, muuttivat Puolangalle, kun Juha oli vain kolmen kuukauden ikäinen. Muuton syynä oli isän työ. Pentti Sipilä sai kansakoulunopettajan viran karusta Kainuusta. Puolangalla asui tuolloin noin 7 500 ihmistä.

Vuonna 2015 Puolangan väkiluku oli enää noin 2 800. Kunta tunnetaan nykyisin parhaiten erämaistaan, hiihtomaastoistaan ja laskettelukeskuksestaan Paljakasta.

 

Puolanka sijaitsee Suomi-neidon vyötärön kapeimmalla kohdalla lähes Oulun korkeudella. Sieltä on hieman vähemmän matkaa Suomen itärajalle kuin länsirannikolle. Lähimmät

kaupungit olivat Juha Sipilän lapsuus- ja kouluvuosina Kajaani ja Oulu. Kummatkin olivat silloisten kulkuyhteyksien aikana niin kaukana, ettei niihin lähdetty ilman asiaa.

Kajaani oli Sipilöille luontaisempi suunta maakunnan keskuskaupunkina ja siksi, että siellä asuivat Juhan äidin vanhemmat.

 

Sipilän kolmihenkinen perhe asettui asumaan Vetelin jälkeen Taivalkoskelle vievän tien varrelle Joukokylään, vajaan 30 kilometrin päähän Puolangan kirkolta. Siellä sijaitsi vanha

puinen kansakoulu, jonne Pentti Sipilä meni opettajaksi. Perheelle järjestyi pieni asunto punaiseksi maalatun koulun yhteydestä. Lasten kannalta ympäristö oli mainio: rauhallinen

ja turvallinen varsinkin, kun isä ja äiti olivat käden ulottuvilla. Tilaa temmeltää oli vaikka muille jakaa.

 

Juhalle syntyi pikkusisko, Kirsi, vuonna 1962 ja veli Jouni 1964. Perhe muutti 1965 vuodeksi Joensuuhun, josta Pentti Sipilä lähti hakemaan itselleen kansalaiskoulun opettajan

pätevyyttä. Kolmas ja nuorin perheen pojista, Jouko, täydensi lapsikatrasta 1969, jolloin Sipilät olivat palaneet takaisin Puolangalle, missä he asettuivat nyt asumaan kunnan keskustaan.

Perheen asuinmukavuus parani, kun Sipilät saivat kolmen huoneen ja keittiön käsittävän asunnon opettajille rakennetusta nykyaikaisesta yksikerroksisesta vuokrarivitalosta.

Se sijaitsi loivalla rinnetontilla valkoisen koulurakennuksen vieressä osoitteessa Koulukatu 3. Talossa oli asunnot 23 perheelle. Koululle oli Sipilän ovelta matkaa vain 50 metriä.

 

Vieressä kimmelsi Puolankajärvi. Lapsille riitti täälläkin tilaa puuhata kaikenlaista. Opettajien

lapset muodostivat oman yhteisönsä, jonka sisällä syntyi erilaisia ryhmiä kulloistenkin leikkien mukaan. Juhan seinänaapurina asui Sotkamon kunnanjohtajaksi vuonna 2008 nimitetty Petri Kauppinen. He leikkivät yhtä Kauppisten Paltamossa viettämää vuotta lukuunottamatta samalla pihalla yhdeksän vuotta, kunnes Petrin perhe muutti peruskoulukokeilun alkaessa vuonna 1973 pois Puolangalta.  

 

Kauppinen kertoi kirjahaastattelussa eräästä tapahtumasta, joka kuvastaa hänen mielestään hyvin Juha Sipilän luonnetta. Jo pienestä pitäen oli nähtävissä, että mihin Juha tarttui,

se ei jäänyt puolitiehen. ”Olimme ehkä 7–8-vuotiaita, kun päätimme Juhan kanssa tehdä jousipyssyt. Leikki jäi kesken, kun Juhan piti lähteä mummolaan, Kalajoen Rautioon.

Sovimme, että jatkamme leikkiä, kun Juha palaa kotiin ja teemme siihen mennessä jousipyssyt valmiiksi.”

”Tein kirkkomänniköstä hakemastani sormenpaksuisesta katajasta jousipyssyn ja veistelin nuolen. Kun ammuin, nuoli lensi hädin tuskin kymmenen metrin päähän. Juha toi Rautiosta

mukanaan paksusta katajasta valmistamansa jousipyssyn, jonka hän oli varmaan veistänyt kirveellä. Kun hän ampui sillä, nuoli lensi kymmeniä metrejä. Meidän luonteemme

olivat erilaiset. Juha pyrki tekemisissään jo silloin korkealle tasolle. Kun teimme mäkiautoa, Juhalla oli leikkisästi sanottuna jo laakerit autossaan. Me muut mietimme vielä, miten

kiinnittää akseli autoon”, Kauppinen kertoi.

 

Sipilät matkustelivat neljälle matkustajalle rekisteröidyllä Simca 1000:llaan kotimaassa, enimmäkseen maan pohjoisosissa. He vierailivat usein Kalajoella sukulaisten luona ja

tapasivat heitä myös seuroissa, joissa he kävivät kesäisin. Kesäseurat olivat aikuisten pitkästyttävistä saarnoista huolimatta kesän huippukohtia lapsille, tulivathan kaikki serkut ja

muut sukulaiset myös seuroihin, joissa vallitsi vahva yhteenkuuluvuuden

tunne.

 

Juhan isä toimi aluksi Puolangan keskustan kansalaiskoulussa opettajana, mutta kun peruskoulukokeilu alkoi kunnassa, hänet nimitettiin rehtoriksi. Juhan äiti työskenteli

kirjastonhoitajana.

 

Juha löysi kirjastosta Tekniikan maailman, jota luki mielellään. Se oli merkki hänen kiinnostuksensa suuntautumisesta tekniikkaan ja hänessä itävästä insinöörin siemenestä.

Juha teki jo ala-asteella koulukirjaansa merkinnän, että haluaa insinööriksi. Juha ei ollut kirjatoukka, vaan käsillä tekijä niin, että hänen ja kansalaisopiston metalli- ja puutyöopettajan

välille kehittyi hyvä kaveruussuhde ikäerosta huolimatta. He askaroivat yhdessä kaikenlaista. Suhteen syntymistä edesauttoi myös se, että Juhan isälläkin oli puutyöopettajan pätevyys.

 

Muut lapset pääsivät osallisiksi Juhan touhuista, kun pihamaalle ilmaantui erilaisia puisia rakennelmia ja vempaimia, joita hän oli tehnyt yhteisiin leikkeihin. Teini-iässä Juha

rassasi innolla erään toisen pojan kanssa mopojen moottoreita.

”Juha oli johtajaluonne. Hän suunnitteli leikkejä ja otti

meidät nuoremmat niihin mukaan. Juha teki mielellään käsillään kaikenlaista. Hän rakensi 15-vuotiaana Kajaanissa äidin veljien levytakomossa kiukaan mökillemme. Hän teki siellä myös mikroauton itselleen yhdessä enonsa Markku Jauhiaisen kanssa”, velipoika Jouni Sipilä muisteli kirjahaastattelussa. Juha ja Jouni olivat herkästi innostuvia koulupoikia. He

saivat jäädä kerran kotiin, kun heidän vanhempansa lähtivät hieman pitemmäksi aikaa muualle. Pojat innostuivat leipomaan aikansa kuluksi. Juha piti itseään tekijänä, sillä hänellä

oli ollut kotitalousopetusta koulussa. Sipilöillä olisi ollut keittokirjoja, mutta veljekset päättivät olla luovia. He ottivat kaapista tarpeellisina pitämiään leivonta-aineita ja sekoittelivat niitä arviopohjalta yrittäen muistaa oikeat mittasuhteet.

Jokin meni vikaan, sillä leivonnainen turposi uunissa niin, että se oli paisua luukusta ulos. Veljekset eivät uskaltaneet maistaa itse tuotostaan, vaan päättivät antaa sen perheen

cockerspanielille Penille. Koira hotkaisi annoksen maahansa. Vähän ajan kuluttua Penin olo muuttui tuskaiseksi, ja koira oksensi kaiken sisältään keittiön lattialle. Juha ja Jouni

katselivat säikähtäneinä sotkua. Mitähän heille olisi tapahtunut, jos he olisivat itse syöneet leivonnaisensa.

 

Juha Sipilä sai aikaan luokkatovereissaan huvittunutta hämmennystä myöhästelyllään, asuihan hän 50 metrin päässä koulustaan. Näin Juhan vaikeista aamuista kertoi samalla

luokalla ollut Hilkka Oikarinen, puolankalainen sosiaaliohjaajana:

”Muistan peruskouluajoilta pojan, joka hiukset pörröisinä kiirehti kouluun ja oli usein aamuisin hieman myöhässä. Juhan isä toimi samassa koulussa rehtorina, ja heidän perheensä

asui opettajille tarkoitetuissa rivitaloasunnoissa aivan koulun vieressä, joten matka ei voinut olla myöhästymisen syy.”

”Luokanvalvojamme ei suonut rehtorin pojalle erityskohtelua. Juha sai kuulla saman saarnan kuin kaikki muutkin, mikäli myöhästyi. Juha selitteli nöyrästi myöhästymisiään

milloin milläkin toimimattomasta herätyskellosta lähtien.

 

Juha Sipilä 50-vuotispäivillään. Kuva: Juha Sipilän kotialbumi

Pentti ja Pirkko Sipilä esikoispoikansa Juhan kanssa ristiäiskuvassa. Kuva: Juha Sipilän kotialbumi

Äiti Pirkko Sipilä Juhan (oik), Jounin, Kirsin ja Joukon (etualalla) kanssa kotona Puolangan keskustassa.

Puolangan lukion ylioppilasluokka. Juha edessä saappaat jalassa. Kotialbumi.

Juha ja Minna-Maaria vihittiin Oulussa 18.7.1981. Kuva: Juha Sipilän kotialbumi

 

 

Artikkeli on poiminta kirjasta Juha Sipilä – Keskustajohtajan henkilökuva. Risto Uimonen, Minerva Kustannus Oy, 2015.