Sasi: Holokaustin muisto ei saa unohtua

Kimmo Sasi on kokoomuslainen poliitikko. Hän on toiminut kansanedustajana, liikenne- ja viestintäministerinä sekä ulkomaankauppaministerinä. Sasi on Holokaustin uhrien muisto ry HUMin puheenjohtaja.

 

Kimmo Sasi

 

Ihmisarvon poistaminen on historian kauheimpia rikoksia.

Neuvostoliiton joukot avasivat Auschwitzin keskitysleirin portit ja vapauttivat sen vangit 27.1.1945, eli 75 vuotta sitten. Näille sotilaille, kuten muidenkin liittoutuneiden keskitysleirien vangit vapauttaneille joukoille avautui hirvittävä näky.

Auschwitzissa murhattiin teollisesti yli miljoona juutalaista, romania ja natsien rotuajattelun mukaista alempaa ihmistä. Kaikkiaan juutalaisia surmattiin kuusi miljoonaa.

Tämä ihmisen julmuus vaikutti uuden kansainvälisen järjestelmän syntyyn. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin 1948.

Lukuisia ihmisoikeussopimuksia on hyväksytty sen jälkeen.

Länsimaissa ihmisoikeudet on varsin tehokkaasti pantu täytäntöön.

Monissa maissa demokratiaa ja ihmisoikeuksia tulkitaan omalla, jopa niitä loukkaavalla tavalla. Berliinin muuriakin jotkut kutsuivat rauhan- tai suojamuuriksi, vaikka tarkoituksena oli sulkea omat kansalaiset ideologiseen vankilaan.

Ihminen tekee virheitä, mutta viisas ihminen ei tee samaa virhettä toista kertaa.

Ihmiskunta kehittyy kokemustensa kautta. Natsi-Saksan nousu, luotu joukkojen viha ja ihmisarvon poistaminen etnisin perustein ovat historian kauheimpia rikoksia. Siksi juutalaisten joukkomurhan, holokaustin muistaminen on tärkeää.

Juutalaisten kansanmurhan muistamiseksi päätti YK:n yleiskokous 2005 osoittaa Auschwitzin vapauttamisen päivän kansainväliseksi holokaustin muistopäiväksi.

Suomessa tätä päivää vietetään Vainojen uhrien muistopäivän nimellä. Suomessa on tehty aloite päivän nimen muuttamiseksi sen kansainväliseen muotoon Holokaustin uhrien muistopäiväksi.

Perusteena on, että juuri juutalaisten kansanmurha on järkyttävin osoitus ihmisen pahuudesta ja parhaiten muistuttaa, että kansanmurhien tapahtuminen on pyrittävä estämään.

On huolestuttavaa, että länsimaissakin terrorismi, vihapuhe ja ihmisarvon kieltäminenkin ovat lisääntyneet. Antisemitismi on selkeästi tullut esiin.

Sitä voi selittää ääriainesten maahanmuutolla (ääri-islamistit), Israelin ja palestiinalaisten välisellä konfliktilla (äärivasemmisto) ja yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden lisääntymisellä (oikeistopopulismi).

Suomessakin on töhritty juutalaisen seurakunnan ja Israelin lähetystön tiloja. Monessa Euroopan maassa juutalaiset pohtivat, olisiko heidän syytä muuttaa pois.

Suomessakin runsas vuosi sitten nostettiin kulkueen kärkeen ylistävässä tarkoituksessa hakaristilippuja. Poliisi toimi tehokkaasti ja poisti nämä tunnukset. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päättänyt että natsitunnukset ja holokaustin kieltäminen eivät nauti sananvapauden suojaa.

Oikeusministeriölle onkin tehty aloite sen selvittämiseksi, pitäisikö laissa natsi- ja vastaavien tunnusten julistava käyttö kieltää.

Tärkeintä kuitenkin on, että opetuksen yhteydessä kerrotaan holokaustista, sen syistä ja seurauksista. Euroopassa on voitu havaita, että yhä harvempi nuorista tietää tai uskoo holokaustin todella tapahtuneen.

Paljon on tehty työtä, jotta maailmansodan kansanmurha tulee elävästi myös kouluopetuksessa esille. Uskomme, että holokaustin tapahtumien läpikäynti on paras tapa vakuuttaa nuoriso: ei koskaan enää.

 

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Itä-Häme -lehdessä 27.1.2020.