Juha Sipilä pääministerinä

 

Juha Sipilä toimi Suomen pääministerinä vuosina 2015-2019. Kuva: Juha Sipilän kotisivut

Risto Uimonen

kirjasta Tulos tai ulos

 

Juha Sipilä ei ole salannut kristillistä vakaumustaan eikä ole yrittänyt hyödyntää sitä poliittisesti. Hän on toivonut voivansa pitää sen yksityisenä asiana, mutta se ei onnistunut. Kristillistä taustaa käytettiin lyömäaseena häntä vastaan koko pääministerikauden muun muassa luokittelemalla hänet lestadiolaiseksi, vaikka hän kuuluu rauhansanalaisiin ja on asenteiltaan hyvin liberaali.

 

Lestadiolaisiksi kutsutaan yleensä vanhoillislestadiolaisia. Epätarkalla ilmaisulla haluttiin heittää ahdasmielisyyden varjo Sipilän ylle sekä liittää häneen niitä ominaisuuksia, joista vanhoillislestadiolaisia kritisoidaan Oulun seudulla, ehkä muuallakin. Yksi noista ominaisuuksista on kaksinaismoraalisuus, toinen uskonveljien ja -sisarten suosiminen liiketoiminnassa.

 

Lestadiolaisilla tarkoitetaan Karesuvannon kirkkoherran Lars Levi Laestadiuksen (1800-1861) opillisia seuraajia, jotka tunnetaan vanhoillisuudestaan ja joiden keskuspaikka sijaitsee Oulussa. Rauhansanalaiset luetaan yhdeksi lestadiolaisuuden haaraksi, mutta he ovat Raamattuun liittyvissä tulkinnoissaan ja tavoissaan vapaamielisempiä kuin vanhoillislestadiolaiset. Sipilän työn, toiminnan tai puheiden perusteella olisi ollut vaikea päätellä mitään hänen kristillisestä vakaumuksestaan. Sipilän sisarukset eivät erottuneet kouluaikanakaan muista ikäisistään nuorista. He kävivät seurakuntanuorissa siinä missä kaverinsakin ja elivät muutenkin tavallista elämää.

 

Uskonnolla ei ole ollut Suomen politiikassa koskaan sellaista painoarvoa kuin esimerkiksi katolisissa maissa tai vapaamielisessä Saksassa, jonka valtapuolue CDU tunnustautuu jo nimessään kristilliseksi. Puolueen virallinen nimihän on Saksan kristillisdemokraattinen unioni.

 

Uskonnolla politikointia on pidetty Suomessa mauttomana. Kun Martti Ahtisaari ryhtyi toivottamaan tasavallan presidenttinä J.K. Paasikiven tavoin Jumalan siunausta uudenvuoden puheissaan amerikkalaiseen God Bless You -tyyliin, se aiheutti polemiikkia. Sauli Niinistö käytti samaa ilmaisua Tarja Halosen kuivan kauden jälkeen heti ensimmäisessä uudenvuoden puheessaan presidenttinä, ja siitäkin syntyi keskustelua.

 

Sipilän puheisiin pääministerinä ja puoluejohtajana eivät kuuluneet tuollaiset ilmaisut. Hän on sen sijaan osallistunut silloin tällöin hengellisiin tilaisuuksiin. Sipilä kävi esimerkiksi lauantaina 15.7.2017 Rauhan Sanan suvijuhlilla Kokkolassa puhumassa kristityn vastuusta. Teemasta alustivat samassa tilaisuudessa myös SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ja Kristillisdemokraattien Peter Östman.

 

Raamattua siteerannut Sipilä sanoi, että tahallinen väärinymmärtäminen rikkoo kahdeksatta käskyä vastaan Hän lisäsi, että kristittyjen pitäisi katkaista väärinymmärtämisen kierre eduskunnassa. ”Joudun itsekin tuota painia käymään aika usein eduskunnan kyselytunnin jälkeen, ja mielelläni soisin, että edustajatoveritkin sitä kävisivät”, Sipilä sanoi.

 

Kun Sipilän ystävä, Oulun piispa Samuel Salmi jäi eläkkeelle, Sipilä toimi tekstinlukijana Salmen läksiäismessussa Oulun tuomiokirkossa torstaina 1.11.2018. Radio Dei välitti tilaisuuden suorana lähetyksenä Pohjois-Pohjanmaan kuuluvuusalueella.

 

Sipilä oli pääministerinä looginen pragmaatikko, jonka toimintaa ohjasivat tavoitteet, ja hän perusteli linjauksiaan ja toimiaan numeroilla ja tilastoilla. Ehkä näkyvin osoitus kristillisen etiikan vaikutuksesta insinöörin suoraviivaiseen logiikkaan oli Sipilän tarjous antaa Kempeleen-kotinsa pakolaisten käyttöön. Arvostelijat eivät halunneet nähdä sitä Sipilöiden tavoin heidän kristillisen arvopohjansa mukaisena kädenojennuksena apua tarvitseville. Auttamisen tarve oli niin voimakas, etteivät Sipilät tulleet ajatelleeksi niitä ongelmia, joita tarjoukseen liittyi Euroopan yli pyyhkäisseessä pakolaisvyöryssä tai mitä turvallisuusriskejä pääministerin kodin antaminen olisi aiheuttanut pakolaisperheelle, jos se olisi asettunut kodiksi itseensä nurjasti suhtautuvassa ympäristössä.

 

Sipilää syytettiin lähes koko pääministerikauden ajan ahneudesta, oman edun tavoittelusta ja sukulaisten sekä kavereiden liiketoiminnan suosimisesta. Se oli käsittämätöntä hänet hyvin tuntevista, muun muassa valtiosihteeri Paula Lehtomäestä ja pääministerin veljestä, toimittaja Jouni Sipilästä. Lehtomäki ilmaisi omat tuntemuksensa kirjahaastattelussa sanomalla, että hänen teki mieli repiä tukkaansa, kun hän kuuli tuollaisia syytöksiä.

 

”Sipilä ei ollut lähtenyt tähän työhön itselle saamisen motiivein. Häntä ohjasi hyvin voimakas asioiden kuntoon saattamisen tarve. Hän oli erittäin motivoitunut ratkaisemaan asioita. Kikka kolmoset eivät häntä kiinnostaneet”, Lehtomäki sanoi.

 

Jouni Sipilä kommentoi maaliskuussa 2019 tehdyssä kirjahaastattelussa, miltä tuntui seurata veljenä Juha Sipilän työtä ja kohtelua pääministerinä.

 

”Kun tuntee veljensä ja hänen motiivinsa, olen kokenut kaikki nämä vuodet erittäin raskaana sen ilkeyden, vihan, väärin ymmärtämisen ja väärin kuvailemisen, joka Juhaan on liittynyt. Kaikkien motiivien kyseenalaistaminen ja leimaaminen tuntuu erittäin pahalta. Sen on tietenkin some tuonut mukanaan. Itselleni oli raskasta seurata velipoikaa, joka on halunnut tehdä aidosti parhaansa työssään. Ei Juha ole serkkujaan ja veljiään suosinut pääministerinä. Terrafame-keskustelukin jatkuu yhä, vaikka siihen liittyvissä väitteissä ei ole mitään perää.”

 

”Kun kuulin uutisen Juhan erosta pääministerin paikalta ja seurasin MTV3:n lähetyksiä, minulle tuli illalla hirvittävän helpottunut olo, kun nyt päästiin eroon paskalingosta ja siitä poliittisesta asetelmasta, joka lietsoi ihmisiä. Vieläkin tuntuu siltä kuin vanne olisi otettu sisältäni pois”, Jouni Sipilä jatkoi.

 

Juha Sipilä luopui esteellisyysepäilyjen välttämiseksi omistuksistaan, sijoituksistaan ja hallituspaikoistaan yrityksissä jo ennen kuin hänestä tuli pääministeri. Sipilä ei halunnut ottaa edes pientä riskiä joutua epäillyksi jääviydestä. Hän teki samalla henkilökohtaisen uhrauksen, kun luopui politiikan vuoksi rahakkaammista töistä yritysmaailmassa ja sijoituksistaan.

 

Arvopaperi-lehti laski elokuussa 2017, että Sipilä olisi ollut tuolloin 41 miljoonaa euroa rikkaampi, jos hän olisi pitänyt sijoituksensa. ”Todellisuudessa menetetty rahasumma on vieläkin suurempi, sillä Sipilä oli ehtinyt keventää omistustaan ennen viimeistä könttikauppaa”, Arvopaperi kirjoitti.

 

Artikkeli on poiminta kirjasta Tulos tai ulos. Juha Sipilän myrskyisä pääministerikausi. Risto Uimonen. WSOY 2019. Risto Uimonen (s.1947) on työskennellyt muun muassa Kalevan päätoimittajana ja Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana ja kolumnistina. Tällä hetkellä hän toimii vapaana tietokirjailijana ja kolumnistina.