Urheilusta eväitä elämään

Erkka Westerlund (s. 1957) on Suomen kokeneimpia jääkiekkovalmentajia. Hän toimi viimeksi KHL-joukkue Salavat Julajev Ufan päävalmentajana 2017-2018.


 

Erkka Westerlund, Manu Tuppurainen

kirjasta Erkka – elämän peliä

 

Ymmärtämällä urheilun osana elämän kokonaisuutta, urheilija oppii myös suhteuttamaan asioita. Mitkä asiat ovat isoja ja merkityksellisiä, mitkä pienempiä ja vähemmän tärkeitä.

 

Urheilija oppii myös suhteuttamaan urheilun tapahtumat elämän tärkeisiin asioihin. Tämä voi olla erittäin tärkeää urheilijan paineensietokyvyn kannalta. Huippu-urheilussa urheilijaan kohdistetaan paljon odotuksia ja paineita ulkoapäin, jotka urheilijan on käsiteltävä.

 

Me näemme usein vain urheilijan kilpailusuorituksen, sen pienen pienen osan jäävuoren huipusta. Emme näe, emmekä osaa kuvitella niitä paineita, joita urheilijalla on, kun kokonainen kansakunta odottaa häneltä menestystä. Ne ovat isoja asioita, jäävuori veden pinnan alapuolella, joiden kanssa huippu-urheilijan on elettävä. Jotta ulkoa päin tuleva paine ei rajoita urheilijan suorituskykyä, hänen on käsiteltävä asia oikein.

 

Henkisesti vahva urheilija näkee urheilun osana elämää. Hän tuntee itsensä ja tietää, mitä haluaa urheilulta ja elämältä. Hän osaa suhteuttaa urheilun ”kovan tilanteen” elämän kokonaisuuteen ja näkee urheilun enemmän positiivisena mahdollisuutena, ei pelottavana tappion mahdollisuutena. Elämän ison kuvan ymmärtäminen auttaa urheilijaa suhteuttamaan tilanteen oikein sekä saamaan omat voimavaransa esiin. Ison kuvan, kokonaisuuden ymmärtäminen antaa urheilijalle oikean positiivisen latauksen.

 

Urheilu on positiivinen mahdollisuus. Urheilun näkeminen osana elämän kokonaisuutta, on tärkeä henkisen valmennuksen lähtökohta. Sama periaate toimii mielestäni työelämässä. Miten näet omassa työelämässäsi syntyvät tilanteet elämän kokonaisuudessa?

 

Jos ajatellaan, että elämän yksi tärkeimmistä tavoitteista on oppia tuntemaan itsensä, urheilu on paras ihmisen kehittämisohjelma maailmassa. Urheilussa yhdistyy parhaimmillaan mieli ja keho yhdeksi kokonaisuudeksi. Urheilu kehittää henkistä vahvuutta ja yhteistyökykyä. Nyt takertelemme huippu-urheilun harmaalla alueella ja voittamisen ympärillä, ja urheilun hyvät asiat jäävät taka-alalle. Urheilu ei saisi olla oma erillinen saarekkeensa vaan keskeinen osa ihmisen ”kehitysohjelmaa” yhteiskunnassa.

 

Aki Hintsa totesi Voittamisen anatomia -kirjassaan, että menestys on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sivutuote. Urheilu tarjoaa hyvän mahdollisuuden oppia hyvinvointia. Urheilun avulla ihminen voi oppia löytämään ”hetken” ja todella nauttia tekemisestä. Urheilun avulla ihminen oppii tuntemaan itsensä niin fyysisesti kuin henkisesti ja johtamaan itseään.

 

Urheilu opettaa yhteistyötaitoja sekä arvostamaan muita ihmisiä ja kantamaan oman vastuunsa. Näitä arvoja toivoisin meidän urheiluihmisten nostavan esille ja vaalivan päivittäin omassa työssämme. Ne antavat urheilulle todellisen merkityksen – niin urheilu-uran kuin koko elämän ajalle.

 

Ihmiset etsivät tänä päivänä onnellisuutta. Jordan B. Peterson (2018) kuvaa hyvin kirjassaan 12 elämänohjetta – Käsikirja kaaosta vastaan, ihmisenä ”olemisen taakkaa”. Pelkästään ihmiseksi syntyminen tarkoittaa, että elämään kuuluu aikamoinen annos kärsimystä. Lasten kasvattaminen on kovaa ja työnteko on kovaa, kuten myös vanheneminen, sairastaminen ja kuoleminen. Myös urheilussa onnistuminen ja merkityksen löytäminen vaativat paljon kärsimystä ja uhrauksia. Urheilu harjoittaa meitä kestämään myös kärsimystä ja ottamaan vastuuta henkilökohtaisesta elämästä, yhteiskunnasta ja maailmasta.

 

Ihmisen ja koko ihmiskunnan suurimpia haasteita on oppia tuntemaan elämän arvo sekä itsensä. Urheilu on erinomainen elämän ja itsensä löytämismatka.

 

Artikkeli on poiminta kirjasta Erkka – elämän peliä, Erkka Westerlund ja Manu Tuppurainen, 2019, Fitra. 

 


 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Media kärsi tappion Gazassa

Hamas on miljardibisnes

Media levitti valheita Gazan ”nälänhädästä” -WSJ