Valko-Venäjän Tsihanouskaja on Vuoden Eurooppalainen 2022 -Valitut Palat

Reader’s Digest (Suomessa Valitut Palat) on nimennyt 39-vuotiaan valkovenäläisen oppositiojohtajan Svjatlana Tsihanouskajan Vuoden Eurooppalaiseksi 2022.

 

Reader’s Digest (Suomessa Valitut Palat) on nimennyt 39-vuotiaan valkovenäläisen oppositiojohtajan Svjatlana Tsihanouskajan Vuoden Eurooppalaiseksi 2022. Valitut Palat kertoi asiasta tiedotteessaan 23.2.2022.

 

Reader’s Digest -lehtien toimittajat nimeävät joka vuosi Vuoden Eurooppalaisen, henkilön, joka on merkittävästi vaikuttanut johonkin ajankohtaiseen ongelmaan ja auttanut tekemään maailmasta paremman paikan. Vuoden Eurooppalainen vuonna 2022 on 39-vuotias valkovenäläinen oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja. Hänelle luovutettiin palkintopokaali hänen nykyisessä asuinpaikassaan Vilnassa, Liettuassa. Tsihanouskaja on asunut Liettuassa maanpaossa sen jälkeen, kun hän asettui ehdolle Valko-Venäjän presidenttiä Aleksandr Lukašenkoa vastaan elokuussa 2020 pidetyissä kiistanalaisissa vaaleissa.

 

Palkinnolla tunnustetaan Svjatlana Tsihanouskajan rohkeus vastustaa diktaattoria Lukašenkoa, joka oli vanginnut hänen miehensä, demokratia-aktivistin ja oppositiojohtajan Sergei Tsihanouskin juuri ennen kyseisiä vaaleja. Tsihanouskaja, kahden lapsen äiti ja entinen opettaja, jolla ei ollut poliittista kokemusta, lähti mukaan kisaan ja sai valtavasti kannatusta. Kun Lukašenka oli julistautunut ylivoimaiseksi voittajaksi, kymmenet tuhannet ihmiset lähtivät kaduille eri puolilla Valko-Venäjää protestoimaan vaalivilppiä vastaan. Heitä vastaan tuli mellakkapoliiseja ja kumiluoteja. Useita mielenosoittajia tapettiin ja tuhansia pidätettiin. Tsihanouskaja ja hänen lapsensa joutuivat pakenemaan naapurimaahan Liettuaan.

 

Hän jatkaa kuitenkin taisteluaan kotimaansa korruptoitunutta diktatuuria vastaan. Kahden viime vuoden aikana Tsihanouskaja on tavannut maailman johtajia, ja Euroopan unioni, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kanada ovat sittemmin asettaneet Lukašenkon hallinnolle erilaisia pakotteita.  Tsihanouskaja selittää: "Tiedän, että olen kohde ja että hallinnolle olisi helpompaa, jos katoaisin. Mutta jokainen valkovenäläinen on vaarassa, kunnes pääsemme eroon valtaa kaapanneesta rikollisryhmästä."

 

Sillä välin Lukašenko pitää edelleen rautaisella otteella valtaa Valko-Venäjällä, lähes kymmenen miljoonan asukkaan maassa. Hänen hallintonsa on leimattu Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi. Sen jälkeen, kun hän nousi valtaan vuonna 1994 entisen Neuvostoliiton ensimmäisissä presidentinvaaleissa, hän on tukahduttanut mielenosoitukset ja määrännyt sensuurin. Yhdistyneet Kansakunnat on toistuvasti huomauttanut ihmisoikeusloukkauksista, ja Amnesty International on kutsunut hänen hallitustaan naisvihamieliseksi, koska se on ottanut naisaktivisteja kohteekseen.

 

Tsihanouskaja tiedottaa väsymättä Valko-Venäjän tilanteesta ja lobbaa maita tukemaan uusia, rehellisiä vaaleja ja poliittisten vankien vapauttamista. Tavoitteena on luoda kansainvälistä painostusta Lukašenkon hallitusta kohtaan, jotta se lopettaisi kansalaisyhteiskunnan raakalaismaisen tukahduttamisen.

 

Miksi hän jatkaa taistelua? ”Unelmoin Valko-Venäjästä, jossa ihmiset voivat elää onnellisina”, Tsihanouskaja sanoo. ”Jossa ihmisiä ei tapeta tai vangita heidän vakaumuksensa vuoksi. Jossa kansalaisten mielipiteet otetaan huomioon. Jos lopetan nyt, mikään ei muutu.”

 

Reader’s Digest -lehti on vuosittain valinnut Vuoden Eurooppalaisen vuodesta 1996. Kaksi kertaa aiemmin on kyseinen arvonimi myönnetty suomalaiselle. Vuoden Eurooppalainen 2001 oli Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds ja Vuoden Eurooppalainen 2021 oli ilmastovaikuttaja Petteri Taalas.

 

Svjatlana Tsihanouskajasta kertova artikkeli julkaistaan Valitut Palat -lehden maaliskuun numerossa.

 

Kunniataulu

 

Vuoden Eurooppalainen vuosina 1996-2021

 

Alla 26 edellistä Vuoden Eurooppalaiseksi nimettyä palkinnonsaajaa, joista jokainen on auttanut muuttamaan muiden ihmisten elämää.

 

2021

Petteri Taalas, ilmastoasiantuntija ja Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri.

 

2020

Selina Juul, joka perusti Tanskaan ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän Stop Wasting Food -liikkeen.

 

2019

Òscar Camps, espanjalainen hengenpelastaja, joka on pelastanut satoja siirtolaisia hukkumasta Välimereen.

 

2018

Edit Schlaffer, itävaltalainen MotherSchoolsin eli kehitysmaiden äitien koulutuksen kehittäjä on auttanut äitejä tunnistamaan ääriajattelua ja taistelemaan sitä vastaan.

 

2017

Boyan Slat, nuori hollantilainen keksijä, on saanut palkinnon yrityksistään poistaa muovijätteet maailman joista ja meristä.

 

2016

Laura Kövesi, korruption torjunnan johtaja Romaniassa (hänet on nyttemmin nimetty ensimmäiseksi Euroopan pääsyyttäjäksi vuonna 2019).

 

2015

Felix Finkbeiner, saksalainen teinipoika, jonka esimerkin ansiosta ihmiset ympäri maailmaa ovat istuttaneet miljoonia puita.

 

2014

Thomas Minder, joka ajoi uraauurtavien rajoitusten määräämistä sveitsiläisten johtajien valtaviin palkankorotuksiin.

 

2013

Agnieszka Romanzewska-Guzy, perustaja ja päätoimittaja puolalaisella Belsat TV-kanavalla, joka toimii lehdistönvapauden puolestapuhujana Valko-Venäjällä.

 

2012

Isabel Jones, ruokapankkikampanjoija, jonka työ auttaa 400 000:ta portugalilaista olemaan näkemättä nälkää.

 

2011

Monika Hauser, italialainen aktivisti ja lääkäri, joka tukee ja auttaa seksuaalisen väkivallan uhreja sota-alueilla.

 

2010

Iana Matei, joka perusti Reaching out Romania -järjestön ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhrien auttamiseksi.

 

2009

Joachim Franz, saksalainen polkupyöräilijä työstään HIV/AIDS:in vastaisen taistelun puolesta.

 

2008

Maria Nowak, puolalainen taloustieteilijä köyhien auttamisesta mikroluottojen avulla.

 

2007

Tohtori Ruedi Lüthy, sveitsiläinen AIDS-asiantuntija, joka perusti klinikoita Zimbabween.

 

2006

Ayaan Hirsi Ali, Somaliassa syntynyt hollantilais-amerikkalainen, joka taistelee suojellakseen musliminaisten oikeuksia sotaisan islamin alueilla.

 

2005

Leonid Roshal, venäläinen lääkäri, joka auttoi uhreja Beslanin verilöylyssä (myöhemmin ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi).

 

2004

Peter Eigen, korruption vastaisen kansalaisjärjestön Transparency Internationalin saksalainen perustaja.

 

2003

Šimon Pánek, toinen tsekkiläisen humanitaarisen People in Need -kansalaisjärjestön perustajista.

 

2002

Eva Joly, tuomari, joka tutki petosta öljy-yhtiö Elf-Aquitainen oikeusjutusssa (ja myöhemmin hänestä tuli Ranskan europarlamentaarikko ).

 

2001

Linus Benedict Torvalds, suomalais-amerikkalainen tietotekniikkainsinööri, joka keksi Linux-käyttöjärjestelmän.

 

2000

Paul van Buitenen, hollantilainen ilmiantaja, joka arvosteli Euroopan Yhteisön toiminnassa huomaamiaan epäkohtia kuten petoksia ja tehottomuutta (myöhemmin hänestä tuli europarlamentaarikko)

 

1999

Tohtori Inge Genefke, tanskalainen lääkäri, joka perusti kidutuksen uhreille kuntoutuskeskuksia.

 

1998

Pete Goss, brittiläinen yksinpurjehtija, joka pelasti kanssakilpailijansa hukkumasta.

 

1997

Frederic Hauge, norjalainen luonnonsuojeluaktivisti, joka esti ydinjätevaraston rakentamisen.

 

1996

Isä Imre Kozma, unkarilainen pappi on saanut palkinnon pakolaisten ja kodittomien auttamiseksi tekemästään työstä.

 

 

Valitut Palat on osa Reader’s Digestin kansainvälistä lehtiperhettä. Reader’s Digest on maailman luetuin aikakauslehti.