Vastakkainasettelujen aika -kirjavinkki

Arttu Saarinen oikoo Vastakkainasettelujen aika -teoksessaan yksinkertaistuksia ja selvittää, mistä poliittisessa polarisaatiossa on kyse ja miltä ilmiö näyttää Suomessa. Hän muistuttaa, että polarisaatio voi olla myös positiivinen tai neutraali ilmiö.

 

Polarisaatio Suomessa on säilynyt maltillisena, mutta siihen on kuitenkin vaikuttanut perussuomalaisten nousu, kertoo taloussosiologian dosentti ja yliopisto-opettaja Arttu Saarinen Vastakkainasettelujen aika -kirjassaan.

 

Julkisen keskustelun perusteella poliittiset vastakkainasettelut vaikuttaisivat jyrkkenevän myös Suomessa. Monet poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat toistelevat ilmapiirin kiristymistä korostavaa viestiä.

Arttu Saarinen oikoo Vastakkainasettelujen aika -teoksessaan yksinkertaistuksia ja selvittää, mistä poliittisessa polarisaatiossa on kyse ja miltä ilmiö näyttää Suomessa. Hän muistuttaa, että polarisaatio voi olla myös positiivinen tai neutraali ilmiö.

”Erimielisyys ei ole yksinomaan kielteinen asia vaan olennainen osa demokratiaa. Ideologinen poliittinen polarisaatio voikin olla demokratian kannalta myönteistä, koska se tuo puolueiden väliset ideologiset erot esille selkeästi ja saattaa näin kannustaa ihmisiä osallistumaan poliittisesti.”

Polarisaatio muodostuu haitalliseksi, kun negatiiviset tunteet korostuvat eri poliittisten ryhmien välillä. Tällöin puhutaan affektiivisesta polarisaatiosta.

Saarinen toteaa, että suomalainen poliittinen polarisaatio on maltillista eikä se ole radikaalisti syventynyt viime aikoina. Länsimaissa laajemminkaan ei eletä laajan vastakkainasettelujen kasvun aikaa.

”Suomella menee yhteiskuntana hyvin. Puolueiden kannattajien välillä ei ole vahvaa affektiivista poliittista polarisaatiota. Samaan aikaan poliittisessa kulttuurissa on kuitenkin jotain uutta. On turha kierrellä sitä tosiasiaa, että vuoden 2011 eduskuntavaalien jytky on vaikuttanut polarisaatioon. Muutos ei ole ollut järisyttävä, mutta se on kuitenkin tapahtunut. Affektiivisen polarisaation jakolinja kulkeekin selvimmin perussuomalaisten ja muiden eduskuntapuolueiden välillä. Poliittisten ryhmien välinen vastakkainasettelu ilmenee ennen kaikkea uusina puhetapoina sosiaalisessa mediassa. Sen havaitsevat parhaiten ne, jotka seuraavat politiikkaa aktiivisesti ja toimivat politiikassa.”

Teoksen yleiskuvaa havainnollistavat nykyisten ja entisten kansanedustajien, ministereiden, kaupunginhallituksen puheenjohtajien ja puoluesihteerien haastattelut.

Lisätietoa kirjasta, sisällys sekä tieto- ja näkökulmalaatikoiden kirjoittajien esittelyt Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.

 

Gaudeamus kertoi asiasta tiedotteessaan 18.8.2022.