Kyösti Kakkonen ryöpyttää ay-liikettä ja hallitusta

Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen ei juuri peittele mielipiteitään, olivat sitten kyseessä maan mahtavat, julkinen talous tai ammattiyhdistysliike, joista kaikista hän löytää paljon korjattavaa.

 

Tokmanni-halpakauppaketjun perustajalla Kyösti Kakkosella on yrityksestä luovuttuaan ollut aikaa kartuttaa kotimaisen design-lasin kokoelmaansa ja tarkkailla suomalaista yhteiskuntaa. Kauppaneuvos arvostelee terävästi niin ay-liikettä kuin Sanna Marinin hallitustakin uutuuskirjassa K2 – Kyösti Kakkosen tie huipulle.

 

Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen ei juuri peittele mielipiteitään, olivat sitten kyseessä maan mahtavat, julkinen talous tai ammattiyhdistysliike, joista kaikista hän löytää paljon korjattavaa. Se ei estä rankkaakaan itsekritiikkiä. Kakkonen pitää periaatteenaan sitä, että silloin kun arvostelee myös omia tekojaan, on oikeus arvostella myös muita. Ankaraan itsekritiikkiin kuuluu myös omien kompasteluiden tarkastelu mustan huumorin kautta.

 

-Välillä on hyvä nauraa itselleen, ei elämän tarvitse olla pelkkää vakavaa suoriutumista, siksi tarvitaan mustaa huumoria.

 

Ay-liikkeen suurimmaksi ongelmaksi hän näkee jäykkyyden, tai siis vanhoista jäykistä rakenteista kiinnipitämisen. Kakkonen vertaa ammattiyhdistysliikettä taantumukselliseen museoon, jonne pitäisi vanhojen taulujen tilalle ottaa myös modernia taidetta. Ay-liikkeen pitäisi katkaista ideologinen ja henkinen vasemmistolainen napanuoransa, silloin se pääsisi uuteen nousuun suomalaisen työn ammattilaisten ja kansakunnan palvelijana.

 

-Jäykkyys perustuu sadan vuoden hyviin saavutuksiin. Monet isot ja tärkeät päämäärät on saavutettu, mutta nyt ay-liike on tehnyt omasta itsestään tärkeämmän. On pöhöttyneet organisaatiot, Lapin kelomökit ja korkeasti ylipalkatut johtajat ja heillä erikseen sovitut eläkeiät ja muut kultaiset kädenravistelut. Enää ei ole tärkeää se, mitä saavutetaan, vaan se, että huudetaan kurkku suorana. Ay-liikkeestä on tullut patavanhoillinen ei-liike, joka puolustaa vain omia etujaan yhteiskunnan kokonaisedun ja yleisen hyvän kustannuksella. Ihmekös tuo, että jäsenistö pakenee Loimaan kassaan, Kakkonen täräyttää.

 

Loimaan kassa eli Yleinen työttömyyskassa (YTK) on saanut nimensä siitä, että sen toimisto on oikeasti Loimaalla. Se tarjoaa työttömyyskassapalveluita kaikille palkansaajille, mutta ei mitään muuta. Siinä sen liikeidea onkin: se on kustannustehokas työttömyyskassa ilman ammattiliittoa. SAK:n Kakkonen näkee muuttuneen jäsenmäärän puolittuessa kiinalaisen sanonnan mukaan paperitiikeriksi, jolla ei ole neuvottelumandaattia.

 

Kakkonen ei kiistä, että on pitänyt ääntä myös omien työntekijöidensä mahdollisuudesta liittyä YTK:n jäseniksi.

 

-Varkaudessa tuli 1990-luvulla paperitehtaalta jyrkkä ukaasi, että Tokmanni pannaan ostokieltoon, kun olin henkilöstökirjeessä suositellut henkilökunnalle Loimaan kassaa paljon edullisempana vaihtoehtona. Lisäksi vielä uhiteltiin, että monta muuta paikkakuntaa seuraisi Varkauden perässä. Siinä ei auttanut muu kuin nöyrtyä ja tehdä se Canossan-matka.

 

Kakkonen muistuttaa, että valtiovalta maksaa lähes täysin työttömyyskassojen menot, ja ay-liikkeen jäsenmaksuista sinne menee vain murto-osa eli viiden prosentin osuus. Suurin osa menee Kakkosen sanoin vasemmiston ideologisen propagandakoneen pyöritykseen, vaikka ay-liikkeessä ja työpaikoilla on paljon muidenkin puolueiden kannattajia.

 

-Onneksi ne ovat siellä oikein aitoja virkamiehiä, joten jo kolmelta iltapäivällä Hakaniemen torin propagandamylly hiljenee, Kakkonen ilakoi.

 

Poliitikoille kritiikkiä

 

Jos ja kun vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen syntynyt Vanhasen kakkoshallitus oli koostumukseltaan (keskusta, kokoomus, RKP ja vihreät) Kakkoselle mieluinen, on helppo päätellä, että vuoden 2019 vaalien jälkeen syntynyt Antti Rinteen hallitus ei sitä ollut. Kyösti Kakkonen tosin korostaa, ettei hallituspohja ole ratkaiseva, vaan hallituksen teot. Sen hän on valmis myöntämään, että pääministeri Rinteen vaihduttua Sanna Mariniin joulukuun alussa vuonna 2019 maassa on eletty todella poikkeuksellisia aikoja.

 

Se ei kuitenkaan muuta Kakkosen perusnäkemystä siitä, että julkisen sektorin pöhöttymiselle ei ole tehty oikein mitään.

 

-Suomen julkisen sektorin pitäisi nyt ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä suunnittelemaan ja jakamaan työ paremmin. Mutta julkisella sektorilla työnjako tapahtuu niin, että aina kun keksitään joku uusi pilipalihomma, siihen otetaan uusi työntekijä. Useimmiten pärjättäisiin samoilla resursseilla paremmalla työn organisoinnilla.

 

Kakkosen hampaissa on paitsi Marinin hallitus myös nykymeno ylipäätään. Hän muistelee kaiholla aikoja, jolloin Sauli Niinistö eduskunnan puhemiehenä edes hieman yritti panna eduskunnan menoja kuriin ihan vain osoittaakseen kansakunnalle ryhtiliikkeenomaista esimerkkiä. Sen seurauksena tuhlaavaiseksi oppineessa eduskunnassa Niinistöä moitittiin kamreerimaisesta toiminnasta.

 

-Sitä minä arvostin, koska siinä oli edes yritys tehdä tälle asialle jotain.

 

Poliitikoiden toimintaa Kakkonen kuvailee niin, että ensin tulee oma etu, sitten puolueen etu, ja jos jotain vielä sattuu jäämään, niin ihan lopuksi ehkä Suomen etu.

 

-Pitäisi katsoa asioita vaalikausien yli pidemmällä sihdillä kansantalouden ja tulevien sukupolvien näkökulmasta. Vaikuttaa siltä, että yhteisiä rahoja voi käyttää kevyemmällä kädellä. Vastaavasti julkisen sektorin palveluiden tuottaminen on myös tilauksesta kalliimpaa kuin yksityinen palvelutuotanto.

 

Marinin hallituksen suurimmaksi viaksi Kakkonen lukee sen, ettei velkaantumiselle edes yritetä tehdä mitään, vaikka kulut kaatuvat niskaan.

 

-Jonkun ne pitää kuitenkin joskus maksaa, ja nyt me syömme leipää lastenlasten suusta. Ikääntyminen ja ilmastokriisi kaatuvat päälle ja vievät kaiken liikkumavaran. Miten tämä pommi oikein puretaan? Tuleeko jätti-inflaatio ja kuittaa velat pois, sitäkö tässä toivotaan? Meillä on vakavat ja totiset paikat edessä, ja totuus on, että heikot kärsivät niistä eniten.

 

Edes koronapandemia ja sitä seurannut Ukrainan sota eivät saa Kakkosta heltymään hallituksen rahankäytölle.

 

-Ne ovat olleet loistavia tekosyitä tuhlata yli tarpeen ja jättää rakenteelliset uudistukset tekemättä.

 

Yhtenä esimerkkinä hän nostaa esiin hallituksen päätöksen turvata kuntien talous pandemian oloissa. Kakkonen ihmettelee, kenen idea oli nostaa koronakulujen varjolla myös talouttaan huonosti hoitaneet kunnat kuiville.

 

-Tuttu kaupunginjohtaja kertoi, että kuntatalous ei ole koskaan voinut näin hyvin. Joulukuussa vielä soitellaan ministeriöstä perään ja kysellään, että ettekö te nyt mitenkään ottaisi vielä vähän lisää rahaa. Sipilän hallitus sai alijäämän kurottua ansiokkaasti alle miljardiin euroon vuodessa, mutta nyt kun saatiin niin sanotusti legaali syy, niin tämä kaikkien aikojen kokemattomin noviisiporukka ja vastuuntunnottomin hallitus oli valmis heittämään valtion menokehykset romukoppaan saman tien.

 

Alkaa tuntua siltä, ettei Marinin hallituksesta jää Kakkosen riepottelussa paljon jäljelle.

 

-Tämä on varmaankin Suomen historian heikoin suoritus. Tässä suhteessa Marinin hallitus on surullisesti ollut Suomen historian surkein. Luulen, ettei ketään nykyistä ministeriä kelpuutettaisi pörssiyhtiön johtotehtäviin, mutta maan johtoon he kyllä kelpaavat, Kakkonen summaa.

 

Artikkeli on poiminta kirjasta Kyösti Kakkosen tie huipulle, Jari Korkki, WSOY, 2022. Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen on Tokmanni-halpakauppaketjun perustaja.