Suomi nousi Tanskaakin ankarammaksi verottajaksi

Suomessa kokonaisveroaste on noussut jo 43,2 prosenttiin, kun Tanskassa se on 42,7 prosenttia. Muutos on merkittävä, sillä esimerkiksi vuonna 2021 kokonaisveroaste oli Tanskassa OECD-maiden korkein suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuvassa kanavanäkymä Kööpenhaminasta. Kuva: Daniel Rasmussen, visitcopenhagen.com

 

Tuoreen laskelman mukaan Suomi on noussut kokonaisveroasteen perusteella Tanskaakin ankarammaksi verottajaksi. Asiasta kertoi Talouselämä-lehti 27.3.2023 ja viittasi EK:n laskelmiin.

Muutos olisi huomattava, sillä esimerkiksi 2021 Tanskan kokonaisveroaste oli OECD-maiden korkein suhteessa BKT:een.

Veroaste Suomessa olisi 43,2 prosenttia ja Tanskassa 42,7.

”Ennakkotiedot veroasteesta tulivat komissiosta. Näyttäisi siltä, että viime vuoden osalta näin olisi käynyt. Totta kai nämä ovat hyvin ennakollisia tietoja ja voivat tarkentua. Veroaste vaihtelee tyypillisesti myös vuosittain”, sanoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila Talouselämälle.

 

Suomi on ollut EU-maista verottajana noin viiden joukossa. Suomi ja Ruotsi ovat olleet suurin piirtein tasoissa. Muita kärkiverottajia ovat Ranska, Itävalta, Italia ja EU:n ulkopuolelta Norja.

 

Urrilan mukaan muutos johtuu etupäässä Tanskan veroasteen laskusta. Suomen veroaste on puolestaan hieman noussut.

 

”Vielä on vaikea jäljittää, mistä se johtuu.”

”Siellä voi olla rakenteellisia tekijöitä kuten liikenteen sähköistyminen ja sen aiheuttamat veromuutokset, suhdanneluontoisia tekijöitä voi olla riippuen talouskasvun rakenteesta, sekä ehkä jotain kirjausteknisiä seikkoja. Vielä on ennenaikaista tehdä isoja johtopäätöksiä, mutta suunta on ollut selkeä. Tanskassa korkea veroaste ei ole noussut, vaan ollut pikemmin laskusuunnassa, ja Suomi meni viime vuonna yllättävän korkealle.”

Tanskassa ei Urrilan mukaan ole massiivisesti alennettu mitään veroja, mutta nyt uusi hallitus on alentamassa työn verotusta, joka on jo monella tasolla Suomea keveämpää.

”Ero on se, että Tanskassa julkinen talous on kunnossa ja painetta nostaa veroja ei ole. Heillä ei ole tällaista kestävyysvajekysymystä tai julkisen talouden tasapainokysymystä”, sanoo Urrila.

Urrila katsoo olevansa valtiovarainministeriön linjoilla siinä, miten Suomen julkista taloutta pitää tasapainottaa.

”Menosäästöjä ja rakenteellisia uudistuksia. Painopisteen pitää olla muualla kuin verotuksessa. Yksittäisenä havaintona tämä vahvistaa sitä viestiä.”