Marginaalivero risoo meitä hyvästä syystä -kolumni

Kauppalehden toimittaja Olli Herrala peräänkuuluttaa kolumnissaan kokonaisverouudistusta, joka kannustaisi suomalaisia työntekoon.

 

 

Miksi minua rangaistaan siitä, että teen lisää työtä? Ahkeroinnista pitäisi nimittäin palkita. Tämä on varsinkin marginaaliveroon liittyvä kysymys, jota olen pohtinut koko 40 vuotta jatkuneen työurani ajan. Tiedän kertoa, että samaa miettii moni muukin holhoavan hyvinvointivaltion rahoittaja.

 

Minulle on usein väitetty, että hyvin palkatut työt ovat ”niin mukavia ja henkisesti palkitsevia”, että niitä tehdään hymy huulilla, vaikka lisätulosatasesta menee viisi kymppiä valtiolle ”hyviin tarkoituksiin”.

 

Tähän vastaan, ettei henkinen palkitseminen lämmitä, jos riittävä taloudellinen hyöty jää saamatta. En minä työtä verottajan iloksi tee, enkä ole ahne, kukn pidän kiinni itse ansaitsemistani rahoista.

 

Veronmaksajien tilastoista muuten näkee, että lisätyötä rankaiseva marginaalivero on liki 50 prosenttia jo pienillä kuukausituloilla. Ei ole järkevää tai edes reilua, kun työ- ja yrittämismotivaatiota näin heikennetään.

 

Ei tietenkään ole reilua, mutta ratkaisua voi hakea historiasta. Tuoverotusta uudistetaan ”alentamalla marginaaliverotusta kaikissa tuloluokissa”, linjattiin jo 36 vuotta sitten.

 

Tämä lainaus löytyy pääministeri Harri Holkerin (klk) sinupunahallituksen ohjelmasta, joka esiteltiin huhtikuussa 1987.

 

En puhu sinipunasta, mutta seuraava hallitus voi kopioida juuri tuon kohdan Holkerin hallitusohjelmasta. Ohjelmaa myös edistettiin, sillä vuoden 1989 kokonaisverouudistuksessa progressiivista tuloveroasteikkoa alennettiin.

 

Työn verottamista voi keventää ja progressiota lieventää, jos verotukien viidakkoa aletaan hanakasti karsia. Kyse on myös verotuksen yksinkertaistamisesta.

 

Ystävänpäivänä 2023 ilmestyi finanssioikeuden emeritusprofessorin Esko Linnakankaan ja oikeustieteen tohtorin Kalle Isotalon verotukia käsittelevä yli 800-sivuinen kirja: sen mukaan verotuksessa on pitkälti toistasataa verotukea.

 

On verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita veronhuojennuksia. Niiden karsimista ja verokantojen alentamista tulee pohtia pakettina.

 

On korkea aika kokonaisverouudistukselle, jolla verotus kevenee. Edellisestä kokonaisverouudistuksesta on kulunut jo yli 30 vuotta, joten uutta voisi alkaa valmistella heti hallituskauden alussa.

 

Linja voisi tälläkin kertaa olla se, että lisätöihin kannustetaan. Kun marginaalivero alenee, työnteon palkitsevuus paranee.

 

Kirjoittaja on Kauppalehden toimittaja

 

Artikkeli on julkaistu aiemmin Kauppalehdessä 11.4.2023.