Finanssiala toppuuttelee kotitalouksien velanoton lisäsääntelyä

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ei innostu tulosidonnaisen velanhoitokaton laajennuksesta. Kuva: Finanssiala

 

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ei innostu valtiovarainministeriön ehdotuksesta ottaa käyttöön lakisääteinen kotitalouksien enimmäisvelanhoitorasite. ”Ei pidä rynnätä suin päin tekemään uutta sitovaa sääntelyä. Viranomaisilla on jo nyt erinomaiset työkalut, joilla taklata ylivelkaantumista ja rajoittaa kokonaisvelkaantumisen kasvua. Nyt pitäisi rauhassa katsoa useampi vuosi, miten jo olemassa oleva sääntely vaikuttaa”, Ahosniemi sanoo.

 

Tällä hetkellä kotitalouksien enimmäisvelanhoitorasite on voimassa Finanssivalvonnan antamana suosituksena, jota luotottajat noudattavat säntillisesti sen suositusluonteesta huolimatta. Se koskee vain asuntoluottojen myöntämistä ja rajaa lainanhakijan kuormitetun velanhoitorasitteen pääsääntöisesti enintään 60 prosenttiin lainanhakijan nettotuloista. Kuormitus tarkoittaa sitä, että takaisinmaksuajan asuntolainoilla on oltava enintään 25 vuotta ja koron vähintään 6 prosenttia. ”On etsittävä toimiva tasapaino ylivelkaantumisen estämisen ja kotitalouksien luotonsaannin turvaamisen välillä. Nyt tarvitaan lisää tietoa eri keinojen yhteisvaikutuksista”, Ahosniemi toteaa.

Valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmän ehdotus laajentaisi enimmäisvelanhoitorasitteen asuntoluotoista lähes kaikkiin luottoihin, pois lukien esimerkiksi opintolainat. Tarkempaa jaottelua työryhmäehdotus ei kuitenkaan kerro.

”Esitys herättää kysymyksiä esimerkiksi osamaksukaupasta. Olisivatko esimerkiksi osamaksulla tehdyt huonekaluostokset saman pakottavan sääntelyn piirissä?” Ahosniemi pohtii.

Ehdotuksen mukaan suositus pitäisi kirjata sitovasti sääntelyyn, jolloin kyseessä ei enää olisi suositus vaan sitova pakko.

”On hyvä, että kotitalouksien velkaantumista pohditaan myös muiden kuin asuntoluottojen kautta. Kulutusluottoihin on kuitenkin jo tulossa tiukempaa sääntelyä, kuten korkokaton alentaminen 15 prosenttiin. Myös Finanssivalvonnan valtuudet vaikuttaa luotonantajien asiakasvalintaan ovat laajenemassa”, Ahosniemi sanoo.

 

Millaisia välineitä velkaantumisen rajoittamiseen jo on?

 

Mitä on voimassa?

• Asuntolainaa saa tällä hetkellä enintään 85 % vakuuksien arvosta, ensiasunnon ostaja 95 %.
• Kuluttajaluottojen korkokatto 20 %.
• Finanssivalvonnan suositus: lainanottajan maksukyky testataan enintään 25 vuoden maksuajalla ja vähintään 6 %:n korolla.
• Finanssivalvonnan suositus: asuntolainanottajalla ei saisi mennä erilaisten lainojen hoitoon yli 60 % nettotuloista, ml. osuudet taloyhtiölainoista.

Mitä on tulossa?

• Asuntolainojen enimmäispituus rajataan 30 vuoteen.
• Asuntoyhteisöluottojen (taloyhtiölainojen) lainakatto 60 %, enimmäispituus 30 vuotta ja rajoituksia lyhennysvapaisiin.
• Pienlainayhtiöt FIVAn valvontaan, nyt Etelä-Suomen aluehallintaviraston valvonnassa.
• Finanssivalvonnalle oikeus antaa määräyksiä siitä, miten luotonantajien tulee hallinnoida asiakkaidensa maksukyvyttömyysriskiä: vaikuttanee siihen, minkälaisille asiakkaille luottoa voidaan myöntää
• Positiivinen luottotietorekisteri rakenteilla, kerää tiedot velallisen kaikista veloista.
• Kuluttajaluottojen korkokatto laskee edelleen 15 prosenttiin (+viitekorko).

Mitä on kaavailtu?

• Tulosidonnainen velkakatto – sitova määräys siitä, kuinka paljon asiakkaalla voi olla yhteensä erilaista velkaa suhteessa tuloihin. Ei ota huomioon omaisuutta.
• Enimmäisvelanhoitorasite: Katto sille, miten paljon asiakkaan tuloista voi kulua erilaisten lainojen hoitoon, ml. taloyhtiölainat. (VM:n ehdotus 17.4.2023)

 

Lähde: Finanssiala 17.4.2023