Verotuksen painopiste siirtynyt haitallisesti -EVA

Talouskasvua tavoittelevan hallituksen kannattaisi siirtää verotuksen painopistettä kulutus- ja haittaveroihin sekä keventää työn verotusta tuntuvasti, sanoo EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Matti Rajala / EVA

Työn verojen suhde bruttokansantuotteeseen on viime vuosina Suomessa hieman kasvanut, kun taas kulutus- ja haittaverojen suhde bruttokansantuotteeseen on pienentynyt. Työn ja kulutuksen verojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyi pitkään vakaana, mutta nyt Suomessa on siis siirrytty hienoisesti kulutuksen verottamisesta työn verottamisen suuntaan. Myös yritys-, pääomatulo- ja omaisuusverojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut. Tiedot käyvät ilmi EVAn päivitetystä Verojen kirja -julkaisusta.

Valtiovarainministeriö pitää työn ja yritystoiminnan tuloverotusta talouskasvun kannalta haitallisempana kuin laajapohjaisen kulutuksen verotusta ja kiinteistöverotusta. OECD on suositellut Suomelle työn verotuksen keventämistä ja kulutusverotuksen kiristämistä. Petteri Orpon hallituksen veropoliittinen linja ei ole tuomassa merkittävää muutosta työn ja kulutuksen verojen osuuteen. ”Työn verotuksen kevennykset hallitusohjelmassa ovat vaatimattomia: 405 miljoonan euron veronkevennys ja solidaarisuusveron alarajan nosto eivät merkittävästi kevennä yli 30 miljardin euron suuruista ansiotuloveropottia. Kokonaisuutena kulutus- ja haittaverotus ei myöskään juuri muutu, sillä hallitus kohdistaa veroihin sekä kiristyksiä että kevennyksiä. Työn verotusta pidetään talouskasvun kannalta kulutusverotusta haitallisempana. Talouskasvua tavoittelevan hallituksen kannattaisi siirtää verotuksen painopistettä kulutus- ja haittaveroihin sekä keventää työn verotusta tuntuvasti”, sanoo EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. EVAn Verojen kirjan data perustuu Tilastokeskuksen ja Verohallinnon tietoihin. Lähde: Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry 28.6.2023     Verotuksen rakenteen kehitys 1975–2022 (prosenttia bkt:sta) Lähde: Tilastokeskus

 

Työn verojen suhde bruttokansantuotteeseen on viime vuosina Suomessa hieman kasvanut, kun taas kulutus- ja haittaverojen suhde bruttokansantuotteeseen on pienentynyt. Työn ja kulutuksen verojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyi pitkään vakaana, mutta nyt Suomessa on siis siirrytty hienoisesti kulutuksen verottamisesta työn verottamisen suuntaan. Myös yritys-, pääomatulo- ja omaisuusverojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut. Tiedot käyvät ilmi EVAn päivitetystä Verojen kirja -julkaisusta.

Työn verojen suhde bruttokansantuotteeseen on viime vuosina Suomessa hieman kasvanut, kun taas kulutus- ja haittaverojen suhde bruttokansantuotteeseen on pienentynyt. Työn ja kulutuksen verojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyi pitkään vakaana, mutta nyt Suomessa on siis siirrytty hienoisesti kulutuksen verottamisesta työn verottamisen suuntaan. Myös yritys-, pääomatulo- ja omaisuusverojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut. Tiedot käyvät ilmi EVAn päivitetystä Verojen kirja -julkaisusta.

Valtiovarainministeriö pitää työn ja yritystoiminnan tuloverotusta talouskasvun kannalta haitallisempana kuin laajapohjaisen kulutuksen verotusta ja kiinteistöverotusta. OECD on suositellut Suomelle työn verotuksen keventämistä ja kulutusverotuksen kiristämistä. Petteri Orpon hallituksen veropoliittinen linja ei ole tuomassa merkittävää muutosta työn ja kulutuksen verojen osuuteen. ”Työn verotuksen kevennykset hallitusohjelmassa ovat vaatimattomia: 405 miljoonan euron veronkevennys ja solidaarisuusveron alarajan nosto eivät merkittävästi kevennä yli 30 miljardin euron suuruista ansiotuloveropottia. Kokonaisuutena kulutus- ja haittaverotus ei myöskään juuri muutu, sillä hallitus kohdistaa veroihin sekä kiristyksiä että kevennyksiä. Työn verotusta pidetään talouskasvun kannalta kulutusverotusta haitallisempana. Talouskasvua tavoittelevan hallituksen kannattaisi siirtää verotuksen painopistettä kulutus- ja haittaveroihin sekä keventää työn verotusta tuntuvasti”, sanoo EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. EVAn Verojen kirjan data perustuu Tilastokeskuksen ja Verohallinnon tietoihin. Lähde: Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry 28.6.2023     Verotuksen rakenteen kehitys 1975–2022 (prosenttia bkt:sta) Lähde: Tilastokeskus

Valtiovarainministeriö pitää työn ja yritystoiminnan tuloverotusta talouskasvun kannalta haitallisempana kuin laajapohjaisen kulutuksen verotusta ja kiinteistöverotusta. OECD on suositellut Suomelle työn verotuksen keventämistä ja kulutusverotuksen kiristämistä.

Petteri Orpon hallituksen veropoliittinen linja ei ole tuomassa merkittävää muutosta työn ja kulutuksen verojen osuuteen.

”Työn verotuksen kevennykset hallitusohjelmassa ovat vaatimattomia: 405 miljoonan euron veronkevennys ja solidaarisuusveron alarajan nosto eivät merkittävästi kevennä yli 30 miljardin euron suuruista ansiotuloveropottia. Kokonaisuutena kulutus- ja haittaverotus ei myöskään juuri muutu, sillä hallitus kohdistaa veroihin sekä kiristyksiä että kevennyksiä. Työn verotusta pidetään talouskasvun kannalta kulutusverotusta haitallisempana. Talouskasvua tavoittelevan hallituksen kannattaisi siirtää verotuksen painopistettä kulutus- ja haittaveroihin sekä keventää työn verotusta tuntuvasti”, sanoo EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

EVAn Verojen kirjan data perustuu Tilastokeskuksen ja Verohallinnon tietoihin.

Lähde: Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry 28.6.2023

 

 

Verotuksen rakenteen kehitys 1975–2022 (prosenttia bkt:sta) Lähde: Tilastokeskus