Paikallinen sopiminen tukee työllisyyttä ja tuottavuutta

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Liisa Takala

 

Kauppakamarien tuoreen talouskyselyn mukaan 69 prosenttia yrityksistä arvioi paikallisen sopimisen laajentamisen vauhdittavan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. 38 prosenttia vastanneista arvioi uudistusten lisäävän lisätyöntekijöiden palkkaamista yrityksessä seuraavan viiden vuoden aikana.

 

Hallitusohjelmassa on tarkoitus laajentaa yleissitovien sopimusten paikallista sopimista koskemaan kaikkia yrityksiä työnantajan ja työntekijöiden järjestäytymisestä riippumatta, sekä mahdollistaa työlainsäädännön mukaisten joustojen soveltaminen myös yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa nykyisten valtakunnallisten ohella.  
 
Kauppakamarien jäsenyrityksille suunnatussa kyselyssä selvitettiin, miten uudistukset toteutuessaan vaikuttavat yrityksiin. Kysely toteutettiin 27.-29.9. ja siihen vastasi 1827 yritystä eri puolelta Suomea. 
 
Kyselyn mukaan 69 prosenttia yrityksistä arvioi uudistusten vauhdittavan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä yrityksissä jonkin verran tai merkittävästi (15% merkittävästi, 53% jonkin verran). Vain 12,5 prosenttia vastasi, etteivät uudistukset toteutuessaan vauhdittaisi työllisyyden ja tuottavuuden kasvua ollenkaan ja 19 prosenttia vastanneista ei osannut arvioida asiaa.  
 
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi muistuttaa, että paikallista sopimista on yritetty edistää tes-järjestelmän kautta jo pari vuosikymmentä. Merkittäviä tuloksia ei olla kuitenkaan saavutettu ja työmarkkinoiden jäykkyys on heijastunut investointien hiipumisina, tehtaiden sulkemisina ja verotulojen katoamisena.   
 
”Työehtosopimukset rajoittavat mahdollisuuksia sopia asioista paikallisesti työpaikoilla. Yritysten mielestä tällaisen paikallisen sopimisen lisääminen lisäisi tuottavuutta ja työllisyyttä. Yrityksissä paikallinen sopiminen mahdollistaa reagoinnin nopeammin muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja kilpailutilanteisiin sekä sopimusten räätälöinnin vastaamaan paremmin kunkin työpaikan tarpeita. Sama kenkä ei sovi kaikille, eivätkä kankeat suomalaiset työmarkkinat toimi enää globaalin kilpailun ajassa”, sanoo Romakkaniemi.  
 
38 prosenttia yrityksistä arvioi uudistusten lisäävän rekrytointitarvetta viiden vuoden aikana 
 
Yrityksiltä kysyttiin myös, johtaisivatko kyseiset uudistukset vastaajan omassa yrityksessä lisätyöntekijöiden palkkaamiseen seuraavan viiden vuoden aikana.  
 
32 prosenttia vastanneista arvioi 1-5 henkilön lisätarvetta, kolme prosenttia 6-10 henkilön lisätarvetta ja kolme prosenttia yli kymmenen henkilön lisätarvetta. 35 prosenttia yrityksistä uskoi, etteivät uudistukset johda lisätyöntekijöiden palkkaamiseen viiden vuoden sisällä ja 27 prosenttia ei osannut arvioida asiaa. 

“Kyselyn perusteella voi sanoa, että paikallisen sopimisen salliminen lisäisi yritysten mahdollisuuksia palkata lisää työntekijöitä, eli työllistää. Kun vastaajista 38 prosenttia arvioi uudistusten johtavan lisätyöntekijöiden palkkaamiseen, ei voida puhua enää mistään merkityksettömästä uudistuksesta. Olemme usealla mittarilla mitattuna verrokkimaitamme jäljessä, eikä pieni viilaaminen enää riitä. Yritysten viesti paremmasta yrityskohtaisesta mahdollisuudesta tuottavuuden ja työllistämisen kasvuun paikallisen sopimisen keinoin on selvä”, Romakkaniemi sanoo. 
 
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 27.-29.9.2023 ja siihen vastasi 1827 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden. 

 

Lähde: Keskuskauppakamari 5.10.2023