Wahlroos huolissaan Suomen aivo- ja pääomavuodosta

Björn Wahlroosin (vas.) mukaan Suomi on vähitellen siirtynyt hitaan talouskasvun osuuskuntasosialismiin, jossa ihmiset myyvät puunsa Metsä Groupille, ostavat ruokansa Prismasta ja tankkaavat autonsa ABC:llä. Wahlroosia haastatteli Hufvudstadsbladetin toimittaja Torsten Fagerholm.

 

Yritysjohtaja Björn Wahlroos on huolissaan Suomen aivo- ja pääomavuodosta, joka johtuu ansiotulojen ja pääomatulojen kireästä verotuksesta sekä maan syrjäisestä sijainnista.

 

Wahlroosin mukaan huomattava osa koulutetuista nuorista lähtee valmistuttuaan ulkomaille töihin.

 

-Ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun opiskelijoista jopa 25 prosenttia lähtee, Wahlroos sanoi Hanasaaressa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa torstaina 19.10.2023.

 

Wahlroos myöntää, että osa lähtijöistä palaa takaisin ja hyötyy ulkomaankokemuksistaan Suomessa, mutta osa ei ehkä palaa koskaan. Ulkomailta tulijoita on vaikea houkutella syrjäiseen, kylmään, pimeään kireän verotuksen maahan.

 

-Meillä on nykyään vapaa maailma. Ihmiset sijoittuvat sinne, missä heidän on paras olla.

 

Korkeasta verotuksesta ja heikosta yritysilmastosta johtuen Suomi kärsii Wahlroosin mukaan myös pääomavuodosta, kun ulkomaiset sijoittajat karttavat maata ja kotimaiset varakkaat yksityishenkilöt sijoittavat varojaan ulkomaille. Hän arvioi, että Suomen 20 varakkaimmasta perheestä valtaosa on sijoittanut pääosan varoistaan ulkomaille ja moni näiden perheiden jäsenistä on siirtänyt omatkin kirjansa toiseen maahan, kuten Wahlroos itse muutti useita vuosia sitten Ruotsiin.

 

-Valitettavasti Suomessa ei ole yhtäkään taloustieteilijää, joka suhtautuisi tähän ongelmaan vakavasti.

 

Seurauksena aivo- ja pääomapaosta on ollut vuosia kestänyt hitaan talouskasvun aika ja yhteiskunnan vähittäinen näivettyminen. Edes Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelma, vaikka on Wahlroosin mukaan oikean suuntainen ja paras vuosiin, ei sisällä sellaisia verotuksen rakenteellisia uudistuksia, jotka olisivat tarpeellisia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

 

Esimerkkinä Suomen heikosta kilpailukyvystä Wahlroos pitää maalle tärkeätä metsäteollisuutta, jossa merkittäviä kotimaisia investointeja tekee lähinnä metsänomistajien osuuskunnan omistama Metsä Group. Hänen mukaansa Suomi on vähitellen siirtynyt osuuskuntasosialismiin, jossa ihmiset myyvät puunsa Metsä Groupille, ostavat ruokansa Prismasta ja tankkaavat autonsa ABC:llä.

 

Suomen tulisi ottaa Wahlroosin mielestä mallia Ruotsista, jossa verotusta on kevennetty sosialidemokraattisten hallitusten toimesta ja talous on saatu pidettyä kasvu-uralla.

 

-Parasta mitä (demaritaustainen) Kalevi Sorsa -säätiö voisi tehdä, olisi demarien opintomatkojen järjestäminen Ruotsiin, Wahlroos vitsaili.

 

Wahlroos jopa epäilee Suomen EU-jäsenyyden järkevyyttä, koska jäsenyyden myötä Suomi menetti mahdollisuuden sopeuttaa talouttaan devalvaatioilla. Hän kertoo suhtautuneensa jäsenyyteen aikoinaan varovaisen myönteisesti olettaen, että jäsenyyden vaatimat talouden rakennemuutokset Suomessa toteutetaan.

 

-Miten kävi, olemmeko nähneet rakennemuutoksia? Emme ole, hän sanoo.

 

Wahlroosin mielestä Suomi toimii kansainvälisessä kilpailussa liian hyväuskoisesti, kun täällä usein vertaillaan esimerkiksi Suomen pääomaveroprosentteja muiden EU-maiden lukuihin, jotka eivät kuitenkaan ole todellisia johtuen näiden maiden verojärjestelmien poikkeuksista. Esimerkiksi Luxemburgissa yritysverot ovat hänen mukaansa käytännössä Suomea alhaisempia, vaikka virallisten tilastojen mukaan verotus on siellä korkeampi.

 

-Ja yhdestä EU-maasta on tullut suoranainen veroparatiisi. Se maa on Italia.

 

Venäjään ja Venäjälle sijoittamiseen Wahlroos kertoo suhtautuneensa aina pidättyvästi, mikä on koitunut hänen onnekseen.

 

Mandatumin osakkeen heilahtelu yllätyksetöntä

 

Lokakuun 2023 alussa pörssiin listautuneen Mandatumin osakkeen heilahtelu ensimmäisten viikkojen aikana on Wahlroosin mukaan ollut hyvin pitkälle odotusten mukainen ja yllätyksetön.

 

Wahlroosin mukaan oli odotettua, että ulkomaiset instituutiosijoittajat keventävät alkuvaiheessa omistustaan Mandatumissa, jonka osakkeet tulivat niille yhtiön jakautuessa Sammosta. Suurilla instituutioilla voi olla esimerkiksi säännöissään rajoituksia, jotka pakottavat niitä karsimaan Mandatumin kaltaisten pienehköjen yhtiöiden osakkeita salkuistaan.

 

Mandatumin osake on ”hieman liian alhaalla” Wahlroos sanoi, kun häneltä kysyttiin kommenttia osakkeen alkuviikkojen kurssikehityksestä torstaina 19.10.2023 Hanasaaressa järjestetyssä yleisötilaisuudessa, jossa Hufvudstadsbladetin toimittaja Torsten Fagerholm haastatteli Wahlroosia tämän muistelmakirjan tiimoilta.

 

Mandatumin osake liikkui torstaina 19.10. noin 3,70-3,80 eurossa käytyään lokakuun alkupuolella alimmillaan 3,30 euron alapuolella. Korkeimmillaan osake on lokakuussa käynyt yli 4,00 eurossa päivän sisäisissä kaupoissa.

 

Björn Wahlroos on ollut uransa aikana keskeinen taustahahmo sekä Sammossa että Mandatumissa. Hän erosi Sammon hallituksen puheenjohtajan tehtävästä hiljattain.

 

Wahlroos  esitteli keskustelutilaisuudessa vastikään julkaisemansa muistelmateoksen toista osaa, jonka nimi on Sateentekijät.

Teksti ja kuva: Ilkka J. Virtanen