Byrokratia vaikeuttaa kv osaajien rekrytointia

Saatavuusharkinta muodostaa usein esteen ulkomaalaisen työvoiman käytölle, kuten kyselystämme käy hyvin ilmi. Tämä siitäkin huolimatta, että todellisuudessa osaavaa työvoimaa ei ole saatavissa kotimaasta, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola. Kuva: Liisa Takala.

 

Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä. Kyselyn mukaan useat yritykset kertovat kokevansa kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessin haastavaksi, vaikka 62 prosenttia yrityksistä suhtautuu kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti.

Kauppakamarien jäsenyrityksille toteutetun kyselyn mukaan lähes puolet yrityksistä pitää työperäisen oleskelulupaprosessin sujuvuutta kankeana (27,6%) tai erittäin kankeana (19,2%). Vain kuusi prosenttia vastanneista pitää prosessia sujuvana. Kysymykseen vastasivat ne yritykset, jotka ovat rekrytoineet tai vuokranneet kansainvälisiä osaajia EU:n ulkopuolelta.

Saatavuusharkinta on ollut haasteena reilulle kolmannekselle yrityksistä. 29 prosenttia yrityksistä kertoo saatavuusharkinnan vaikeuttaneen ulkomaalaisen työntekijän rekrytointia. Seitsemän prosenttia yrityksistä sanoo saatavuusharkinnan jopa estäneen ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnin. Vain 18 prosenttia kertoo, ettei saatavuusharkinnalla ole ollut vaikutusta rekrytointiin.

Keskuskauppakamarin mukaan saatavuusharkinnan luoma tarpeeton byrokratia on haitaksi yritysten toiminnalle ja se estää yrityksiä palkkaamasta tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.

”Yrityksillä tulisi olla oikeus työllistää osaavaa työvoimaa vaivattomasti sieltä, mistä sitä kroonistuneen osaajapulan alla vain löytyy. Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle ehdottomasti kilpailuetu, joka lisäisi myös houkuttelevuuttamme ulkomaalaisten osaajien silmissä. Saatavuusharkinta muodostaa usein esteen ulkomaalaisen työvoiman käytölle, kuten kyselystämme käy hyvin ilmi. Tämä siitäkin huolimatta, että todellisuudessa osaavaa työvoimaa ei ole saatavissa kotimaasta”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Yritykset suhtautuvat kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti

Kyselyssä kartoitettiin myös yritysten asenteita kansainvälisten osaajien rekrytointia kohtaan. Yritykset saivat valita useamman vastausvaihtoehdon.

62 prosenttia yrityksistä kertoi suhtautuvansa rekrytointiin positiivisesti ja 27 prosentin mukaan rekrytoinnin kannalta ei ole väliä, onko rekrytoitava henkilö kansainvälinen osaaja vai suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö.

Kyselyssä käy kuitenkin ilmi, että kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessi koetaan yrityksissä tällä hetkellä haastavaksi. 27 prosenttia yrityksistä kertoo rekrytoinnin vaativan liikaa aikaa ja vaivaa ja 25 prosenttia sanoo kansainvälisten osaajien rekrytoinnin olevan vaikeaa.

”Työntekijän tärkein ominaisuus yritysten silmissä on hänen osaamisensa, ei kansalaisuus tai muu taustatekijä. Yrityksille merkityksellistä on se, kuinka nopeasti rekrytointipäätöksen jälkeen kansainvälinen osaaja saadaan aloittamaan työnsä. Tämän ajan nopeuttamiseen on keskityttävä, jotta emme omilla toimillamme Suomessa vaikeuta yritysten mahdollisuuksia kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen”, sanoo Sipola.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 6.-11.9.2023 ja siihen vastasi 1154 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Lähde: Keskuskauppakamari 3.11.2023