Suomalaiset tyytyväisiä euroon -EVA

EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 2024.

 

Suomalaisista 61 prosenttia suhtautuu rahayksikön vaihtamiseen markasta euroon myönteisesti, selviää EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

 

Euroopan keskuspankin kireä korkopolitiikka sekä vuosien 2022 ja 2023 korkeat inflaatioluvut Suomessa eivät ole vähentäneet suomalaisten luottoa yhteisvaluutta euroa kohtaan. 61 prosentin enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti eurojäsenyyteen. Vajaa viidennes (18 %) suhtautuu valuutan vaihtamiseen kielteisesti. Kielteisesti eurojäsenyyteen suhtautuvat eivät muodosta enemmistöä yhdessäkään väestöryhmässä.

Suhtautuminen euroon on sidoksissa vahvasti vastaajan puoluekantaan. Myönteisimmin euroon suhtautuvat vihreiden (86 %), kokoomuksen (81 %), RKP:n (69 %), SDP:n (69 %), vasemmistoliiton (68 %) sekä keskustan (67 %) äänestäjät. Näitä puolueita epäileväisemmällä kannalla eurojäsenyyden suhteen ovat perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kannattajat, mutta näiden puolueiden kannattajien kohdallakaan kielteinen suhtautuminen ei kerää enemmistöä. Lähimmäksi pääsevät perussuomalaisten äänestäjät, joista 46 prosenttia suhtautuu eurojäsenyyteen kielteisesti, mutta toisaalta 31 prosenttia heistäkin suhtautuu yhteisvaluuttaan myönteisesti.

Suomalaisten myönteinen suhtautuminen eurovaluuttaan on kasvanut trendinomaisesti 2000-luvun alun pessimistisemmästä kaudesta 2020-luvulle tultaessa. 2000-luvun alussa euron kannatus vaihteli tyypillisesti 40 prosentin molemmin puolin. Viime vuosina eurojäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien osuus on vakiintunut noin 60 prosentin tasolle.

"Myönteinen suhtautuminen eurojäsenyyteen on tiiviisti kytköksissä siihen, miten vastaaja suhtautuu EU-jäsenyyteen. Venäjän hyökättyä laajamittaisesti Ukrainaan keväällä 2022 on EU-myönteisyyden mukana myös eurojäsenyyden kannatus kasvanut. Tämä kielii todennäköisesti siitä, että kansalaiset kokevat valuutan osana turvallisuusratkaisua. Viime kädessä Euroopan keskuspankki on myös kaikkien euromaiden yhteinen hätärahoittaja", analysoi tulosta Sami Metelinen.

 

Näpit irti keskuspankista, poliitikot!

EVA selvitti osana kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimusta myös suomalaisten suhtautumista Euroopan keskuspankin itsenäisyyteen. Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) on sitä mieltä, että poliitikkojen on syytä pysyä loitolla keskuspankin päätöksenteosta kahdeksan prosentin ollessa eri mieltä väittämän kanssa.

 

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

 

 

Lähde: Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry 4.6.2024