Enemmistö valmis lisäleikkauksiin

Enemmistö suomalaisista (58 %) katsoo Suomen elävän liikaa velaksi ja joutuvan sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. 

 

Enemmistö suomalaisista kokee Suomen elävän liikaa velaksi, ja uskoo sen johtavan suuriin ongelmiin tulevaisuudessa. Tästä syystä suomalaiset ovat edelleen likimain yhtä valmiita leikkaamaan menoja eri kohteista kuin kaksi vuotta sitten, selviää EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

 

Enemmistö suomalaisista (58 %) katsoo Suomen elävän liikaa velaksi ja joutuvan sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Enemmistö perussuomalaisten (91 %) ja kokoomuksen (87 %), Liike Nytin (87 %), kristillisdemokraattien (83 %), RKP:n (69 %) ja keskustan (64 %) kannattajista on huolissaan velkaantumisesta. Vihreiden (44 %), SDP:n (30 %) ja vasemmistoliiton (10 %) kannattajista vain vähemmistö jakaa tämän näkemyksen.

Suomalaisista 52 prosenttia on valmis leikkaamaan julkisen talouden menoja vähintään jonkin verran, mikäli julkista taloutta joudutaan lähitulevaisuudessa edelleen tasapainottamaan. Neljäsosa (26 %) leikkaisi vain vähän ja neljä prosenttia ei lainkaan. Yleisesti ottaen suomalaisten leikkausvalmiudessa ei havaita hälvenemistä kahden vuoden takaiseen verrattuna.

Suosituimpia leikkauskohteita ovat poliittiset päättäjät, hallinto, kehitysapu ja Yleisradio. Myös yritystuista ollaan valmiita leikkaamaan, mutta vihreän siirtymän ja tutkimus- ja kehitystuet nähdään vähemmän suosittuina säästökohteina.

"Suosituimmat leikkauskohteet ovat sellaisia, joista leikkaaminen tuntuu vähiten kansalaisen arjessa, mutta joista ei toisaalta saa kasaan suuria säästöjä. Useimmista asioista suomalaiset ovat valmiita leikkaamaan ainakin vähän. Kansalaiset näyttävät siis suosivan juustohöyläämistä”, arvioi tulosanalyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Kokonaan leikkausten ulkopuolelle enemmistö jättäisi koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin ja puolustusvoimat. Peräti 72 prosenttia pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka sen ylläpitäminen maksaa paljon.

"Hyvinvointivaltion ydintoimintojen säilyttäminen on suomalaisten prioriteetti, vaikka muualla julkisessa taloudessa nähtäisiin säästövaraa," tulkitsee Metelinen.

 

 

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.-21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

 

Lähde: Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry 5.12.2024