Susihyökkäykset herättävät huolta Euroopassa

Susi eli Canis lupus. Kuva: Timo Norkola/Vastavalo Suomen Metsästäjäliitto

 

Hyökkäyksiltä ihmisiin ei voi välttyä, kun petokanta kasvaa ja riittävän vahvat kannanhoidolliset toimenpiteet puuttuvat.

Viimeaikaiset raportit susien hyökkäyksistä ihmisiin Euroopassa ovat herättäneet huolta suurpetojen ja ihmisten rinnakkaiselon turvallisuudesta. Hyökkäyksiä on tapahtunut Euroopan metsästäjäjärjestöjen kattojärjestön FACE:n kokoamien tietojen mukaan ainakin Hollannissa ja Italiassa. 

Hollannissa on vuoden aikana raportoitu viidestä susihyökkäyksestä (7/2024–7/2025). DNA-testit ovat vahvistaneet, että kyseessä on kaksi eri sutta. Kolmessa tapauksista uhri oli lapsi. 

Italian viranomaistietojen mukaan susi on hyökännyt ihmisen päälle yhteensä 23 kertaa vuoden 2011 jälkeen. Kahden viime vuoden ajalta kolmessa tapauksessa hyökännyt eläin on todettu DNA-testillä sudeksi.

Kannanhoidollinen metsästys takaa ihmispelon

Metsästäjäliitto korostaa suden ihmispelon ylläpidon merkitystä. 

– Mikäli susi saa käydä ihmispihoilla ilman seurauksia, yksilöt ja laumat menettävät varovaisuutensa ihmisen suhteen, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. 

Metsästäjäliitto uutisoi 11.9.2025 koirasta, jonka susi vei Viitasaarella vain kahdeksan metrin päästä kodin ulko-ovesta. Vastaava kotipihasta vienti sattui Varpaisjärvellä heinäkuussa.

Vuonna 2019 Romaniassa tapahtui tunnetusti kahdeksan ihmisen kuolemaan johtanutta karhun hyökkäystä ja 76 loukkaantumistapausta.

– Kannanhoitoa tarvitaan suurpetojen ihmispelon ylläpitoon. Suden aiheuttamat koti- ja tuotantoeläinvahingot sekä suden ja muiden suurpetojen tuhannet pihakäyntihavainnot osoittavat, että suurpedot ovat menettämässä ihmispelkonsa.  

Metsästäjäliitto uutisoi viime jahtikaudella 32 susien repimästä metsästyskoirasta. Tällä jahtikaudella liitto on uutisoinut kahdeksasta susihyökkäyksestä. Liitto muistuttaa, että ihmisen ja suden tasapainoisen rinnakkaiselon varmistamiseksi tarvitaan kiireellisiä lainmuutoksia, kuten poronhoitoalueella tapahtuvan karhun kiintiömetsästyksen ulottamista koskemaan kaikkia suurpetoja koko maassa.

Metsästäjäliitto: susikannan raja-arvoksi 165 sutta - Ruotsissa raja 170

Suomessa on määriteltävä riittävän alhainen suden suotuisan suojelun taso. Metsästäjäliitto on esittänyt raja-arvoksi 165 sutta. Ruotsissa raja-arvo on 170 sutta. EU on kiittänyt Ruotsia esimerkillisestä kannanhoidosta.

Suomen susikanta täydentyy jatkuvasti Venäjältä. Yle uutisoi 9.9.2025 Venäjältä tulleiden susien aiheuttamasta 1300:sta porovahingosta kesän 2025 aikana Kuusamossa.

Kannanhoidollinen metsästys on tehokas keino ylläpitää suurpetojen ihmispelkoa. Vaikka karhu on ollut tilastollisesti suttakin vaarallisempi ihmiselle, myös susi tulee ihmisen luo. Suurpedot oppivat pelkäämään ihmistä vain, jos ne kokevat, että ihmistä ja ihmisen elinpiiriä on syytä karttaa.

Metsästäjäliiton 2024 tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.

Yhteenveto viimeaikaisista susihyökkäyksistä Hollannissa ja Italiassa

Hollanti (2024-2025)

*   Yhteensä 5 susihyökkäystä ihmisiin (4 purematapausta, 1 päällekarkaus)

*   DNA-testaus vahvistanut, että neljässä tapauksessa oli kyse samasta yksilöstä (GW3237m). Yhdessä tapauksessa yksilö oli GW4655m.

*   Kolmessa tapauksessa uhri oli lapsi.

Italia (2023-2025)

*   Yhteensä 3 vahvistettua susihyökkäystä ihmisiin

*   DNA-testaus sudesta vahvistettu kaikissa kolmessa tapauksessa

*   Yhdessä tapauksessa uhri oli lapsi.

FACEn toimittamassa liiteaineistossa raportteja ja artikkeleita hyökkäyksistä, esimerkiksi Hollannin Yleisradioyhtiö NOSin video heinäkuun 2025 lapseen kohdistuneesta susihyökkäyksestä.

Lähde: Suomen Metsästäjäliitto ry 11.9.2025