AsiatHalki

  Tuloveroprosentit Suomessa ja Euroopan vertailumaissa* keskimäärin 2021 (* Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, Tanska ja Viro ). Kuva: Veronmaksajat   Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2021 , joka julkaistiin 15.12.2021. Naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen palkansaajan veroprosentti on meillä 5,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 46 000 euron vuositulosta jää Suomessa käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa.   Tänä vuonna palkansaajan veroprosentti jää Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla Suomea matalammaksi, kun naapurimaassa verotusta kevennettiin pieni- ja keskituloisia painottaen. Jo viime vuonna Ruotsi leikkasi ylimpiä marginaaliveroprosentteja peräti viidel...

  Laskennassa on käytetty keskimääräistä kunnallista tuloveroprosenttia. Ansiotulojen oletetaan nousevan 3,0 prosenttia vuonna 2022. Kuva: EVA   Kaikkien palkansaajien tuloverotus kevenee vuonna 2022. Pienituloisen 1500 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kevenee 0,10 prosenttiyksikköä. Keskituloisen 3250 euroa ansaitsevan palkansaajan tuloveroverotus kevenee 0,13 prosenttiyksikköä ja 25000 euroa kuussa ansaitsevilla 0,18 prosenttiyksikköä. Työllistäminen yksityisillä aloilla sen sijaan kallistuu jo toisena vuonna peräkkäin. Yksityisen sektorin työnantajamaksut nousevat keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä.   Palkkatulojen verorasitusta keventää sosiaalivakuutusmaksujen 0,2 prosenttiyksikön nettomääräinen aleneminen. Kunnallinen tuloverotus pysyy keskimäärin ennallaan. Kuntaliiton mukaan 16 kuntaa nostaa tuloveroprosenttia ja 12 kunnassa veroprosentti laskee. Suomessa on noin 300 kuntaa. Työllistämin...

Tero Lundstedt sanoo haluavansa osaltaan monipuolistaa keskustelua koskien uusliberalismia. Kysymys ei ole joko-tai, jossa joko Suomi pysyy juuri tällaisena tai uusliberalismin kautta muuttuu Yhdysvalloiksi. Molemmat näistä maista hyötyisivät suuresti, jos ne liikkuisivat ääripäistään tolkullisempaan suuntaan , arvioi Lundstedt.   Teksti: Tero Lundstedt   Uusliberalismia vastustetaan melko kiihkeästi Suomessa, mistä uusimpana esimerkkinä on Sixten Korkmanin tämän aamun mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa . Haluan osaltani monipuolistaa keskustelua koskien uusliberalismia. Kysymys ei ole joko-tai, jossa joko Suomi pysyy juuri tällaisena tai uusliberalismin kautta muuttuu Yhdysvalloiksi. Molemmat näistä maista hyötyisivät suuresti, jos ne liikkuisivat ääripäistään tolkullisempaan suuntaan.   Mikä uusliberalismi?   Uusliberalismin katsotaan syntyneen vuonna 1947 Sveitsissä, kun ryhmä taloustieteilijöitä – muun muassa...

Suomen liittovaltio.   Maakunnille on annettava riittävästi valtaa, tehtäviä ja välineitä toiminnan rahoittamiseksi omilla tuloilla, jotta alueuudistuksen kaltaisesta vallan hajauttamisesta ja uudesta hallinnon tasosta olisi hyötyä, kirjoittavat EVAn vieraileva tutkija, sveitsiläinen Natanael Rother, tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja toimituspäällikkö Sami Metelinen EVA Raportissa Suomen Yhdysvallat . He ehdottavat Sveitsin oppeihin nojautuen, että Suomesta tehdään kymmenen osavaltion liittovaltio, jossa kaikki tehtävät, joita ei ole välttämätöntä hoitaa valtion tasolla, siirretään alempien tasojen hoidettavaksi. Osavaltiot huolehtisivat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi joukkoliikenteestä, omasta infrastruktuuristaan, aluekehityksestä ja toisen asteen koulutuksesta. Osavaltiot ovat Uusimaa, Aura, Häme, Uusi Karjala, Kaleva, Untamola, Pohjanmaa, Pohjola, Lappi ja Ahvenanmaa. Ne rakentuvat olem...

Onko Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sisimmässään vihervasemmistolaisen politiikan kannattaja? Sitä pohtii moni äänestäjä ja politiikan tarkkailija. Kuva: Eduskunta   Viime aikoina julkisuudessa on kiihtynyt keskustelu Keskustan identiteettikriisistä. On puhuttu ristiriidasta, joka on syntynyt, kun Keskustan kenttäväen keskuudessa toiveet hallituksen kaatamisesta ovat tiettävästi kasvaneet, mutta puolueen ministerit ja heidän avustajansa pitävät opportunistisesti kynsin ja hampain kiinni hyväpalkkaisista viroistaan.   Tiedotusvälineissä ja sosiaalisen median keskustelupalstoilla on yleistynyt myös epäilys, että onko Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko sisimmässään vihervasemmistolaisen politiikan kannattaja vaikka arvosteleekin välillä kovaäänisesti hallituksen politiikkaa. Epäilyksiä on lisännyt Saarikon perhetausta. Saarikon aviomies on valtiovarainministeriön virkamies Erkki Papunen - de...

Uunon vaimoa esittävä Marjatta Raita (vas.), Uuno ja anoppia esittävä Marita Nordberg.   Tuomas Marjamäki kirjasta Uuno on numero yksi   Sunnuntai-iltana 3. tammikuuta 1971 Spede Pasanen – kuten varmaan jokainen television omistanut kansalainen – avasi vastaanottimen kotonaan Helsingin Lauttasaaressa seuratakseen Suomen ensimmäistä Lotto-arvontaa.   Spede oli lapsesta pitäen ollut innostunut erilaisista peleistä, varsinkin jos niihin liittyi vielä mahdollisuus pieneen rahapalkintoon. Italissa kehitetyn uuden onnenpelin palkintosummat eivät tosin olleet pieniä. Viidelläkymmenellä pennillä sai yhden lottoruudukon eli kuusi ruksia neljänkymmenen numeron joukkoon. Jos lottokone sattui arpomaan suorassa lähetyksessä juuri nuo kyseiset numerot, elämä muuttui kertaheitolla. Loton ensimmäinen päävoitto oli lähes 350 000 markkaa – myöhemmin miljoonia.   Spede saattoi hyvinkin hekumoida oton ainoalla täysosumalla ta...