Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2020.

Hallituksen tuhoisa turveratkaisu

Kuva
Kirjoittaja arvostelee hallituksen päätöstä kiristää energiaturpeen verotusta, koska se johtaa hänen mukaansa turvetuotannon hallitsemattomaan alasajoon, työttömyyden lisääntymiseen ja huoltovarmuuden heikentymiseen. Kuva: Vapo   Ahti Martikainen   Olisiko käynyt niin, että vihtaasi on kustu? Tuo Lapinlahden lintujen rallatushan jatkuu arvelulla, että ” olisiko käynyt niin, että sinua on huijattu?" Tämä rallatus saattaa naurattaa monia, mutta ei energiaturvealalla työskenteleviä. Eikä varmaan valtiovarainministeriötäkään.   Kesäkuussa 2020 julkaistiin surullisen kuuluisa Sitran pamfletti, jossa vanhoihin skenaarioihin perustuen esitettiin totena, että energiaturpeen käyttö ei vähene Suomen nykyisen hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti. Väitettiin, että energiaturpeen käyttö ei siis puolitu vuoteen 2030 mennessä. Ylen aamustudiossa asiaa vahvisti ”asiantuntijana” ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Johtopäätös...

Iiro Seppänen – taikurin oppivuodet

Kuva
Taikuri Iiro Seppänen poseerasi Gloria-lehden muotijutussa vuonna 1994.   Iiro Seppänen kirjasta Kolme elämää   Ne, jotka eivät ole ikinä epäonnistuneet, eivät ole asettaneet tavoitteitaan tarpeeksi korkealle. Epäonnistuminen on olennainen osa elämää ja yrittämistä. Olen usein oppinut enemmän epäonnistumisista kuin onnistumisista.   Olen aina oppinut uusia asioita yrittämällä niiden tekemistä. Opin kuitenkin ensimmäisen kerran kantapään kautta, että liiallinen kunnianhimo voi kostautua.   Taikuuden pohjoismaiset kilpailut järjestettiin Silja Linella syyskuussa 1990. Olin viisitoistavuotias ja päässyt jo syvemmälle taikuuden salaisuuksiin, mutta etsin vielä omaa tyyliäni, eikä minulla ollut kilpailuohjelmaakaan. Keikkataikuus ja taikuuden kilpailuohjelmat eroavat suuresti toisistaan. Keikoilla tehtiin yksinkertaisempia temppuja, joista yleisön oli helppo nauttia, ja kilpailuohjelmissa haluttiin esittää vaativam...

Korhola pettyi vihreään aatteeseen

Kuva
Eija-Riitta Korhola kertoo erityisesti ympäristöjärjestöjen käyttävän painostusta ja totuudenvastaisten tietojen levittämistä pyrkiessään vaikuttamaan europarlamentin päätöksentekoon.   Eija-Riitta Korhola kirjasta Ilkeitä ongelmia   Tuoreen mepin ensimmäinen haaste on saada hyvät valiokuntapaikat. Minulle kävi paremmin kuin osasin edes unelmoida: päävaliokunnakseni tuli ympäristövaliokunta, joka jo tuolloin oli tasavertainen lainsäätäjä ministerineuvoston kanssa. Varajäsenyyden sain ulkoasiainvaliokunnasta, joka puolestaan oli arvovaltaisin. Toisessa tehtiin rankkaa lainsäädäntöä, toisessa taas sai seurata ja oppia entisten presidenttien ja pääministerien läheisyydessä poliittista keskustelua.   Tietenkin ajattelin, että ympäristölainsäätäjänä minun olisi kuunneltava ennen muuta vihreitä: hehän sen alan tunsivat parhaiten. Vaikka oli kristillisdemokraattien ja konservatiivien poliittisessa ryhmässä, ympäristöasioissa ...

Junnu Vainio muistoissa

Kuva
Juha Vainio oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja.   kirjasta Junnu Vainio — Sellaista elämä on, Petri Pietiläinen ja Juha Metso   Juha Vainio (1938-1990) teki Eino Grönille (s.1939) sanoituksia, kuten muillekin suurille laulajatähdille 1960-luvulta alkaen. Grön muistelee, että he tapasivat Erik Lindströmin kautta niihin aikoihin, kun Junnu ja Lindström valmistelivat ”sitä rautalankalevyä”. Heistä tuli nopeasti sekä ystäviä että naapureita.   -Junnu muutti perässäni koko ajan. Työskentelimme samassa levy-yhtiössä, ja hän ilmeisesti luotti minun makuuni asuntoasioissa, Grön naureskelee.   Hän muutti vuonna 1964 Helsingin Myllypuroon. Pian hänen bändistään jo kolme muutakin kaveria muutti samaan asunto-osakeyhtiöön Tuulimyllyntielle. Kohta Grön huomasi Junnunkin asuvan perheineen samalla kadulla.   -Keräännyimme samantuntuisten miesten luokse kyläilemään ja juhlimaan.   Myllypurosta Grön muutti ...

New Yorkin lumo säilyy koronasta huolimatta -kysely

Kuva
New York ei ole menettänyt lumoaan suomalaisten matkailijoiden keskuudessa , vaikka se on ollut yksi koronatartuntojen keskittymistä .   Matkustaminen New Yorkiin korona-aikana Maaliskuussa 2020 pelko COVID-19:n leviämisestä sai presidentti Trumpin sulkemaan Yhdysvaltojen rajat eurooppalaisilta matkailijoilta. Maahantulokielto on edelleen voimassa, mutta se ei estä suomalaisia tekemästä matkasuunnitelmia New Yorkiin. Iso Omena on ollut vuodesta toiseen suomalaismatkailijoiden suosikki, ja kun lomamatkailu taas sallitaan, peräti puolet suomalaisista vastaajista haluaa matkustaa kaupunkiin vuoden kuluessa. Mikä motivoi suomalaisia varaamaan matkan ja mitä huolenaiheita heillä on matkustamisesta tässä “uudessa normaalissa”? NewYorkCity.fi selvitti ihmisten asenteita. Verkkosivusto julkaisi kyselynsä tuloksia tiedotteella 24. marraskuuta 2020. Milloin suomalaiset uskovat USA:n rajojen avautuvan? Odotukset eivät ole kovin optimistis...

Kaappiluterilainen kansa saisi havahtua

Kuva
  Helsingin tuomiokirkko ja presidentin lippu. Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja Eija-Riitta Korhola Tiesitkö, miksi Suomen Poliisin logossa on miekka? Eiväthän poliisit varsinaisesti miekkaa kanna? Tai tiesitkö, miksi Helsingin yliopiston sinetissä on Jumalan nimi hepreaksi, ja viittaus Sakarian kirjan 6. luvun jakeeseen 8? Siinä raamatunkohdassa sanotaan ”Katso ne, jotka lähtivät pohjoiseen maahan, saattavat minun Henkeni lepäämään pohjoisessa maassa”. Ajatuksena on ollut, että tuossa yliopistossa harjoitettu tiedon ja hengen viljely on Jumalan ja ihmiskunnan palvelemista.  Tuo yliopiston sinettitunnus eli embleemi on myös minun tohtorinmiekkani kahvassa. Nämä symbolit kuvaavat luterilaisen uskon vahvaa vaikutusta yhteiskunnassamme. Hiljattain   ilmestyi kirja Kaappiluterilainen kansa , joka kuvaa hyvin, miten voimakkaasti kristillinen usko on yhteiskuntaamme juurtunut. Kirjan mukaan luterilai...