AsiatHalki

Osinkojen lähdevero soveltuisi huonosti nykyiseen osinkoverojärjestelmään ja tekisi järjestelmästä vieläkin monimutkaisemman , arvioi veroprofessori Reijo Knuutinen Alma Talentin haastattelussa.   Institutionaalisille sijoittajille kaavailtu osinkojen lähdevero on esillä 8. syyskuuta 2021 alkavassa hallituksen budjettiriihessä. Alma Talent haastatteli valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmässä mukana ollutta Turun yliopiston veroprofessori Reijo Knuutista . Hän on vahvasti sillä kannalla, että lähdeveroa ei kannattaisi ottaa käyttöön siitä huolimatta, että lähdeverolle katsottiin olevan perusteita veropohjan tiivistämisessä. ”Tällainen lähdevero soveltuisi huonosti nykyiseen osinkoverojärjestelmään ja tekisi järjestelmästä vieläkin monimutkaisemman. Julkisuudessa on saattanut syntyä kuva siitä, että tällaisella keinolla voitaisiin kohdistaa verorasitusta ulkomaisiin sijoittajiin. Ei ole kuitenkaan mahdollista kohdistaa lähdever...

Kirjoittajan mielestä Vantaa on ajautunut umpikujaan, kun se on toistuvasti historiansa aikana turvautunut kuntaveron ja kiinteistöveron korotuksiin. Kuvassa Vantaan vaakuna.   Olen seurannut Vantaan kunnallispolitiikkaa tiiviisti pian 30 vuotta, ja koko sen ajan kaupungin kehittämistä koskevassa keskustelussa toistuvia teemoja ovat olleet kaupungin rahapula, velkaantuminen ja kaupungin heikko julkikuva, johon ovat liittyneet ajoittaiset korruptiopaljastukset. Helppona ja lyhytnäköisenä patenttiratkaisuna kroonista rahapulaa on pyritty ratkaisemaan toistuvilla kuntaveron ja kiinteistöveron korotuksilla, joista jälkimmäinen nousi viime vuodenvaihteessa. Veronkorotuksille on saatu poliittinen tuki, koska ne ovat ideologisesti sopineet kaupungin vahvojen puolueiden aatemaailmaan ja toisaalta nettoveronmaksajia on kaupungissa sen verran vähän, että heillä ei ilmeisesti katsota olevan   poliittista painoarvoa.   Valitettavasti ve...

Suurin häviäjä ovat kansalaiset, joiden julkisrahoitteiset palvelut tulevat heikkenemään, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämässä muodossa, sanoo LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen .   Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä on erittäin surullista, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ottanut huomioon asiantuntijakuulemisissa esiin tulleita puutteita ja tehnyt tarpeellisia korjauksia hallituksen sote-esitykseen, vaikka se olisi perustuslakivaliokunnankin mielestä ollut mahdollista. – Suurin häviäjä ovat kansalaiset, joiden julkisrahoitteiset palvelut tulevat heikkenemään, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämässä muodossa, sanoo LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen . – Tällä esityksellä hoidon saatavuus heikkenee, eriarvoisuus lisääntyy ja kustannusten kasvu jatkuu holtittomana, hän muistuttaa. Tolonen k...

Vaikka kuntien ja valtion työntekijöillä on paljon asiantuntemusta julkisesta sektorista, ei heidän voida olettaa toimivan täysin neutraalisti omaa työpaikkaa koskevassa päätöksenteossa, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto .   Suomalaisista 51 prosenttia katsoo, että kuntien päätöksentekoelimissä on liikaa kuntien omia työntekijöitä, käy ilmi EVA n 11.6.2021 julkistetusta Arvo- ja asennetutkimuksesta. Vain 14 prosenttia torjuu väitteen.   Julkisen sektorin työntekijöiden edustus kuntapolitiikassa on ylikorostunut. Vuoden 2017 kunnallisvaaleissa julkisella sektorilla työskentelevien osuus äänioikeutetuista oli vain 15 prosenttia, mutta vaaleissa valituista kunnanvaltuutetuista heidän osuutensa on kolminkertainen, 45 prosenttia. Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa julkisen sektorin palveluksessa olevia on 58 prosenttia valtuutetuista. ”Kuntien luottamuselimiin päätyy kuntien palveluksessa olevia ihmisiä, koska heitä kun...

Mikko Alatalo kuvaa opiskelijapolitiikan myrskyisiä aikoja kirjassa Hän hymyilee kuin Mikko. Kuvassa Mikko Alatalo ja Harri Rinne. Kuva: mikkoalatalo.net   Mikko Alatalo opittiin ensin tuntemaan koko kansan trubaduurina ja sittemmin pitkäaikaisena kansanedustajana. Hänen kiinnostuksensa yhteiskunnallisiin asioihin heräsi jo   1970-luvun alussa hänen siirtyessään Pohjois-Pohjanmaalta Tampereelle opiskelemaan. Alatalo kuvaa noita opiskelijapolitiikan myrskyisiä aikoja kirjassa Hän hymyilee kuin Mikko.   Keväällä 1970 Mikko Alatalo kirjoitti ylioppilaaksi Tuiran yhteiskoulusta. Todistuksessa komeili kolme laudaturia: äidinkielestä, englannista ja reaaliaineista, joissa hän keskittyi erityisesti historiakysymyksiin.   Mikko halusi tosissaan toimittajaksi. Hän hyppäsi Oulun rautatieasemalta junaan yhdessä ystävänsä Pentti Mannisen kanssa ja matkusti Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen pääsykokeisiin. Mikko tuli ...

Kari Tapion (kuvassa) kuten niin monen muunkin artistin laulajaura lähti nousukiitoon Ilkka Lipsasen eli Dannyn ansiosta. Kuva: Warner   Antti Heikkinen kirjasta Kari Tapio Elämä   Keväällä 1972 Petri & Pettersson Brassin solisti Ilkka Pettersson neuvotteli kiinnityksestä tulevan kesän Danny-Show’n riveihin. Neuvottelut kariutuivat ja show’n mieslaulajan paikka tuli avoimeksi.   Se oli onni Kari Jalkaselle, joka toisaalla teki kaikkensa saadakseen itselleen jalansijaa laulajana. Käsinladonta ei tuntunut enää kutsumusammatilta, vaikka Kari sai työskennellä samoilla sijoilla ja työkoneilla kuin aikoinaan Reino Helismaa.   Kirjapaino Savon vieressä sattui sijaitsemaan D-Tuotannon toimisto. Firman toimitusjohtajana toimi itse Ilkka Lipsanen eli Danny. Ohjelmatoimisto oli parhaimmillaan Suomen suurin, sen listoille kuului 70-luvun alussa artisteja Kirkasta Tauno Paloon ja Ami Aspelundista Ansa Ikoseen.   ...

Kirjoittajan mielestä Vantaan tulisi kalliin ratikkahankkeen sijasta keskittyä taloutensa tervehdyttämiseen ja kunnallisveronsa alentamiseen. Havainnekuva: Vantaan kaupunki   Vantaalle suunnitellaan pikaraitiotietä, joka johtaisi kaupungin itäosista lentoasemalle. Hankkeen alustava kustannusarvio on noin 400 miljoonaa euroa, johon valtio osallistuisi 30 prosentin osuudella.   Toivottavasti asiasta päättävät ovat perehtyneet taloustieteen Nobelilla palkitun Daniel Kahnemanin tutkimuksiin, joissa tämä käsittelee suuria, usein epärealistisiksi osoittautuneita infrastruktuurihankkeita.   Kahneman on tutkinut raideliikennehankkeita maailmanlaajuisesti 30 vuoden ajalta. Yli 90 prosentissa raideliikennehankkeita matkustajaennusteet osoittautuivat todellisuutta optimistisemmiksi. Matkustajaennusteet, joilla hankkeita perusteltiin, olivat keskimäärin yli 100 prosenttia korkeammat kuin toteutuneet matkustajamäärät.    ...